Mielenkiintoinen artikkeli ilmestyi lehdess\u00e4 Diving and Hyperbaric Medicine (Vol. 41 No. 1 March 2011). Se k\u00e4sitteli tuloksia tutkimuksesta, jonka teki joukko ruotsalaistutkijoita elokuussa 2009 sek\u00e4 maalis-huhtikuussa 2010 kahdessa aasialaisessa apneasukeltajien yhteiskunnassa, Japanin Amassa ja Filippiinien Bajaussa. Se alkaa esittelem\u00e4ll\u00e4 apnea kilpasukelluksen (jonka tarkoitus on yksi maksimikestoinen\/- pituinen\/-syvyinen sukellus) sek\u00e4 “sadonkorjuu” tai “normaali” apneasukeltamisen, jossa sukeltajat pyrkiv\u00e4t kohti rajoitettua apneaa saadakseen pisimm\u00e4n ty\u00f6ajan p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 veden alla.
<\/p>\n
Aman sukeltajat ty\u00f6skentelev\u00e4t Heguran saarella, joka on melkein autiosaari, mutta jonka v\u00e4kiluku kasvaa kalastussesongin aikana (rajoitettu kolmeen kuukauteen vuodessa, nelj\u00e4 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4). Ryhm\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin 60 sukeltajan ryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skennellen suhteellisen kylm\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4. Aikoinaan heit\u00e4 kutsuttiin “eniten kylm\u00e4\u00e4 siet\u00e4viksi ihmisiksi”, mutta m\u00e4rk\u00e4puvut ovat johtaneet progressiiviseen de-aklimatisaatioon.
Tutkimukseen osallistui 14 naispuolista Ama-sukeltajaa (keski-ik\u00e4 60 vuotta), jotka k\u00e4yttiv\u00e4t koko m\u00e4rk\u00e4pukuja, maskeja, kumir\u00e4pyl\u00f6it\u00e4, painovy\u00f6t\u00e4, puuvillahansikkaita sek\u00e4 ty\u00f6kalua, joilla he ker\u00e4siv\u00e4t kuoria. He ty\u00f6skenteliv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 23°C vedess\u00e4.
<\/p>\n
Bajau-sukeltajat asuvat joko venetaloissaan tai tolppien p\u00e4\u00e4lle rakennetuissa asumuksissa. 80-luvun loppupuolella huomattiin, ett\u00e4 he viett\u00e4v\u00e4t 50% ty\u00f6ajastaan veden alla joko v\u00e4h\u00e4isin varustein tai ilman sukellusvarusteita – varusteenaan ainoastaan k\u00e4sintehdyt puiset uimalasit. Aikoinaan laseja ei k\u00e4ytetty ja jopa nyky\u00e4\u00e4n voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lapsia, joille on kehittynyt erinomainen kyky n\u00e4hd\u00e4 veden alla. Nyky\u00e4\u00e4n muutamat Bajau-sukeltajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vapaasukelluksen perusv\u00e4lineit\u00e4.
<\/p>\n
Yl\u00f6s kirjattiin viiden miespuolisen Bajausukeltajan kierto (keski-ik\u00e4 38 vuotta). He k\u00e4yttiv\u00e4t kalastivat harppuunalla keskim\u00e4\u00e4rin 26°C vedess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en maskeja, uimahousuja sek\u00e4 puur\u00e4pyl\u00f6it\u00e4.
Kun verrattiin Ama- ja Bajau-ryhmien sukellussuorituksia, ei l\u00f6ytynyt selkeit\u00e4 sukupuolesta johtuvia eroja. Molemmissa ryhmiss\u00e4 oli sek\u00e4 mies- ett\u00e4 naissukeltajia.
Ama-ryhm\u00e4n naissukeltajien ja Bajau-ryhm\u00e4n miessukeltajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4linen ero johtuu itse asiassa perinteest\u00e4 sek\u00e4 sosio-ekonomisista syist\u00e4.
<\/p>\n
Tietojen keruu tehtiin veneess\u00e4 ja veden alla, mitaten sukellus- ja pinta-aikoja, syvyyksi\u00e4 sek\u00e4 pintautumis-\/ laskeutumisaikoja. Molemmat ryhm\u00e4t n\u00e4yttiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n tehokkaita sukellusrytmej\u00e4. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vedenalla oloaika oli Ama-ryhm\u00e4ll\u00e4 50% ja Bajau-ryhm\u00e4ll\u00e4 60%. P\u00e4ivitt\u00e4in Ama-ryhm\u00e4 vietti henke\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4en veden alla keskim\u00e4\u00e4rin kaksi tuntia ja Bajau-ryhm\u00e4 jopa yli viisi tuntia.
Erot johtuvat osittain veden l\u00e4mp\u00f6tilasta. Lis\u00e4ksi tutkimus k\u00e4sittelee eroja sukellussuorituksissa eri tekij\u00f6iden, kuten kunnon ja i\u00e4n mukaan<\/p>\n
Kirjoittajista<\/strong> *Erika Schagatay<\/strong>, PhD, on el\u00e4infysiologian professori keski-Ruotsin yliopistolla, \u00d6stersundissa, Ruotsissa. H\u00e4n opiskelee ihmisen suorituskyky\u00e4 \u00e4\u00e4riolosuhteissa, sis\u00e4lt\u00e4en apneasukeltamisen, korkean ilmanalan ja erilaiset ilmastot, esim. kylm\u00e4n. H\u00e4n johtaa ymp\u00e4rist\u00f6fysiologian ryhm\u00e4\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4l\u00f6yd\u00f6ksiin kuuluu tekij\u00e4t, jotka ennakoivat ihmisen apneasukeltamis-kyky\u00e4.<\/p>\n *Angelica Lodin-Sundstr\u00f6m<\/strong>, BSc, tohtorin v\u00e4it\u00f6skirjaa valmisteleva oppilas l\u00e4\u00e4k\u00e4rioppilas Insin\u00f6\u00f6ri- ja Sustainable Development-osastolta, keski-Ruotsin yliopistossa.<\/p>\n *Erik Abrahamsson<\/strong>, BSc, Maisterin opinnoissa sosiologian osastolla, sosiaali-antropologian tiedekunnassa, Lundin yliopistolla, Ruotsissa..<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mielenkiintoinen artikkeli ilmestyi lehdess\u00e4 Diving and Hyperbaric Medicine (Vol. 41 No. 1 March 2011). Se k\u00e4sitteli tuloksia tutkimuksesta, jonka teki joukko ruotsalaistutkijoita elokuussa 2009 sek\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[],"authors":[984],"class_list":["post-11385833","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","authors-erika-schagatay-fi_fi"],"acf":[],"yoast_head":"\n
<\/p>\n