{"id":11385852,"date":"2011-01-15T00:00:00","date_gmt":"2011-01-14T23:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/alertdiver.eu\/uncategorized-fi_fi\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/"},"modified":"2011-01-15T00:00:00","modified_gmt":"2011-01-14T23:00:00","slug":"silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/","title":{"rendered":"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN"},"content":{"rendered":"

Yksi vaikeimmista laitesukelluksen haasteista on est\u00e4\u00e4 onnettomuudet, jotka johtuvat kaasun olemassaoloon kehossa. Vaikka kehon nesteit\u00e4 on itse asiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton puristaa kasaan, reagoivat kaasut kudoksen paineeseen muuttamalla kaasun tilavuutta itsess\u00e4\u00e4n.
 <\/p>\n

Kudoksen paineen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 pienenee kaasun tilavuus se sill\u00e4 on taipumus liueta orgaanisiin nesteisiin. Kudoksen paineen pienentyess\u00e4 kaasun tilavuus kuitenkin kasvaa ja sill\u00e4 on tapana ohittaa nesteen dekompressiotila muodostaen kuplia. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 aiheuttaa niin kutsutun “sukeltajantaudin.’’
Mist\u00e4 me normaalitilassa yleens\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme kaasuja kehossamme? Kuten sukeltajat tiet\u00e4v\u00e4t, kaasuja l\u00f6ytyy keuhkoista, ilmateist\u00e4, v\u00e4likorvasta, nen\u00e4n ilmaonteloista, ruoansulatuskanavasta jne.
 <\/p>\n

On kuitenkin muutamia ep\u00e4tavallisia olosuhteita, jolloin kaasua on kehossa jossain, miss\u00e4 sit\u00e4 ei pit\u00e4isi normaalisti olla. Mik\u00e4li unohdetaan ep\u00e4tavalliset patologiset tilat on yleisin ep\u00e4tavallisen kaasun aiheuttaja iatrogeeninen. Eli sit\u00e4 on k\u00e4ytetty l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 toimenpiteiss\u00e4.
L\u00e4\u00e4k\u00e4rit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaasuja diagnoosia tehdess\u00e4\u00e4n sek\u00e4 terapeuttisissa tarkoituksissa. Diagnoosia teht\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaasuja joskus radiologiassa. Esimerkiksi tutkittaessa paksusuolta.
 <\/p>\n

Terapeuttisissa tarkoituksissa kaasuja toisinaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kirurgisten leikkausten aikana. Esimerkiksi tietyiss\u00e4 vaiheissa vatsaleikkausta, gynekologiassa sek\u00e4 silm\u00e4taudeissa. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa kaasun esiintyminen leikkauksen j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana saattaa aiheuttaa esteen laitesukellukselle.
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa katsomme kaasujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 silm\u00e4leikkauksissa, erityisesti vitreo-verkkokalvon kirurgisia toimenpiteit\u00e4 ja kuinka sellainen k\u00e4ytt\u00f6 voi rajoittaa potilaan sukellusten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 toimenpiteen j\u00e4lkeen. Jotta kaikkien lukijoiden on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4, v\u00e4lt\u00e4mme k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 maatemaattisia kaavoja sek\u00e4 selit\u00e4mme fyysiset k\u00e4sitteet, joita on joskus vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.
 <\/p>\n

Historiaa:<\/strong>
Ensimm\u00e4iset huomiot kaasukuplasta el\u00e4imen silm\u00e4ss\u00e4 vie vuoteen 1607. Robert Boyle rakensi painekammion ja laittoi siihen eri el\u00e4imi\u00e4. K\u00e4\u00e4rme oli h\u00e4nen koneensa dekompressiokohde ja sen silm\u00e4ss\u00e4 huomattiin kaasukupla. He eiv\u00e4t kuitenkaan pystyneet selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkasti, kuinka se muodostui.
 <\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 esimerkkin\u00e4 suunnitellusta sukeltajantaudin laboratoriokokeesta l\u00e4\u00e4ketieteen historiassa.  Kaasun k\u00e4ytt\u00f6 silm\u00e4leikkauksissa juontaa kuitenkin viime vuosisadan alkupuolelle. Ensimm\u00e4inen yritys k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laskimokaasua hoidettaessa verkkokalvon irtaumaa juontaa vuoteen 1909. K\u00e4ytetty kaasu oli ilmaa.
Viime vuosisadan toisella puoliskolla alkoivat silm\u00e4kirurgit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaa avustamaan kovakalvon nurjahdusta kirurgisissa toimenpiteiss\u00e4 verkkokalvon irtaumalIe. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pitk\u00e4kestoisia puhtaita kaasuja ja kaasusekoituksia on k\u00e4ytetty ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen operaatioissa, joissa on vitreoverkkokalvo-olosuhteet. Erityisesti pneumaattisiin ei tulehtuneisiin ja lasiaisen poistoleikkauksiin.
 <\/p>\n

Kaasujen k\u00e4ytt\u00f6 silm\u00e4leikkauksissa nykyisin <\/strong>
Operoitaessa silm\u00e4n etuosan segmenttej\u00e4<\/em>, erityisesti harmaa- ja viherkaihia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n itse asiassa pelkk\u00e4\u00e4 ilmaa. T\u00e4m\u00e4n tyyppisen kaasun k\u00e4ytt\u00f6 nykyisin on melko harvinaista, koska muutamat aineet joissa on viskoelastisia ominaisuuksia ovat ainakin nykyaikaisessa kirurgiassa korvanneet ilman. Kaasun tarkoitus n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa on luoda tilaa ja erottamalla endookulaarit rakenteet joita kirurgin on operoitava.
 <\/p>\n

Ottaen huomioon, ett\u00e4 etukammiossa k\u00e4ytetyn ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pieni, poistuu se yhdest\u00e4 kahteen p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 eik\u00e4 sen vuoksi aiheuta ongelmia potilaille, jotka p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sukeltaa heti kun leikkaushaava on parantunut. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 vaikka silm\u00e4ss\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 olekaan kaasua, on suositeltua odottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kuukautta ennen kuin alkaa uudelleen sukeltamaan.  T\u00e4m\u00e4, jotta v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n leikkaushaavan infektioita ja iskuja siihen.<\/p>\n

Operoitaessa silm\u00e4n takaosan segmenttej\u00e4<\/strong>
Kaasun pitk\u00e4aikainen pysyminen silm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 saattaa aiheuttaa vakavia ongelmia niille henkil\u00f6ille, jotka haluavat alkaa laitesukelluksen liian nopeasti. N\u00e4it\u00e4 kaasuja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n verkkokalvojen vitreoleikkauksissa, erityisesti leikattaessa verkkokalvon irtautumaa tai silm\u00e4npohjan rappeutumaa.
 <\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa kaasun tarkoitus ei ole tehd\u00e4 tilaa tai auttaa visualisoimaan endo-okulaarisia rakenteita (joka p\u00e4invastoin tekee niist\u00e4 paljon vaikeammin tunnistettavia) vaan toimia tamponaationa.
Tamponaatio tarkoittaa voimaa, jolla kaasu puristaa verkkokalvoa helpottaen sen uudelleen sijoittamista luonnolliseen asentoonsa kun verkkokalvo on irronnut. Verkkokalvon irtautuma on tila, jossa verkkokalvo on erossa silm\u00e4n sein\u00e4st\u00e4, johon se normaalisti on kiinnittynyt. Vertauksen avulla sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin, joten kuvitellaan silm\u00e4 huoneena.
 <\/p>\n

Huoneen sis\u00e4sein\u00e4t on tapetoitu. Revennyt tapetti kuvaa parhaiten verkkokalvon repe\u00e4m\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li tapetti on repeytynyt p\u00e4\u00e4see kosteus l\u00e4pi ja irrottaa kaiken.  Verkkokalvon repe\u00e4misen aiheuttaja voi olla lasiaisen takana tapahtuva irtoaminen. Se on olennainen fyysinen tila, jonka useimmat ihmiset kokevat saavutetuaan tietyn i\u00e4n.
Emme mene liian yksityiskohtaisesti t\u00e4h\u00e4n monimutkaiseen v\u00e4itteeseen, mutta on sanottava ett\u00e4 tila voi joissain tapauksissa johtaa siihen, ett\u00e4 verkkokalvo repeytyy irti. Sit\u00e4 aikaan saavat verkkokalvon rikkoutumiset vaihtelevat vakavuudeltaan.
 <\/p>\n

Suurin osa verkkokalvon rikkoutumiset eiv\u00e4t aiheuta sen repeytymist\u00e4. Moniin n\u00e4ist\u00e4 rikkoutumista voidaan kuitenkin antaa laserhoitoa, mik\u00e4li silm\u00e4kirurgi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 ne ovat vaarallisia ja mahdollisia esiasteita verkkokalvon irtautumiselle. (Kuvat 1 ja 2<\/a>).
Osa muista verkkokalvon tiloista, jotka altistavat verkkokalvon rikkoutumiselle voidaan my\u00f6s hoitaa laserilla. Kun verkkokalvo rikkoutuu alkaa irtautuminen. Verkkokalvon ja silm\u00e4n sein\u00e4n v\u00e4liin muodostuu nestepinta, joka est\u00e4\u00e4 normaalin aineenvaihdunnan verkkokalvon ja suonikalvojen v\u00e4lill\u00e4. Suonikalvot viev\u00e4t normaalisti ravintoa verkkokalvon hermosoluille.
 <\/p>\n

Irtautumisella, jos se j\u00e4tet\u00e4\u00e4n hoitamatta, on taipumus laajentua koko verkkokalvolle ja aiheuttaa sokeutumisen. Verkkokalvoleikkauksen tarkoituksena on sulkea repeytym\u00e4 ja antaa verkkokalvolle kertyneelle nesteelle aikaa imeyty\u00e4 uudelleen.
Repe\u00e4m\u00e4n sulkeminen voidaan tehd\u00e4 niin kutsutulla episcleral-kirurgialla, jossa sitouttava aine (yleens\u00e4 sienest\u00e4 tai silikonista valmistettu) sijoitetaan silm\u00e4n ulkosein\u00e4\u00e4n T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa paikka painetaan ulkopuolelta verkkokalvoa vasten, jolloin saadaan rikkoutumaan toimiva paikka.
 <\/p>\n

Verkkokalvon repeytym\u00e4n sulkeminen voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s sis\u00e4isell\u00e4 leikkauksella, jolloin lasiaista poistetaan asianmukaisilla ty\u00f6kaluilla ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tamppoonia (joko kaasua tai nestett\u00e4) joka ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 verkkokalvoa silm\u00e4n sein\u00e4\u00e4n sis\u00e4puolelta sulkien
repeytym\u00e4n ja mahdollistaen nesteen imeytymisen verkkokalvoon uudelleen. Kirurgisen tekniikan kehittyminen verkkokalvojen kiinnityksess\u00e4 on lis\u00e4nnyt kaasujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 leikkauksissa.  Viime vuosien aikana ovat kirurgit muutamissa tapauksissa alkaneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mini-invasiisista menettely\u00e4, jota kutsutaan pneumaattiseksi retonipatiaksi.
 <\/p>\n

Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaasun ruiskuttamisen silm\u00e4\u00e4n, jonka j\u00e4lkeen tehd\u00e4\u00e4n verkkokalvon laserhoito. N\u00e4in verkkokalvon irtautuma paranee ilman kirurgisia instrumentteja. Kaasun ruiskuttaminen ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 verkkokalvon silm\u00e4n sein\u00e4\u00e4 vasten kiinnitt\u00e4en sen.
K\u00e4ytetty kaasukupla alkaa usein “kellumaan” korjaten isomman osan silm\u00e4\u00e4 (ks. kuva 2<\/a>). Mik\u00e4li potilas on makuu asenossa, ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 kupla kiteist\u00e4 linssi\u00e4. Mik\u00e4li potilas seisoo tai istuu puristaa kaasukupla verkkokalvoa silm\u00e4n yl\u00e4osassa.
 <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset 24-36 tuntia leikkauksesta potilas pysyy kirurgin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asennossa, koska t\u00e4ll\u00f6in kaasukupla painaa juuri oikeaa kohtaa verkkokalvossa, miss\u00e4 irtautuma on. Yleens\u00e4 kuukauden kuluessa silm\u00e4\u00e4n laitettu kaasu imeytyy silm\u00e4n kudoksiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kauanko kaasu pysyy silm\u00e4ss\u00e4<\/strong>
operaation j\u00e4lkeen Eri kaasut pysyv\u00e4t silm\u00e4ss\u00e4 eri aikoja. Kun ilma on ruiskutettu silm\u00e4\u00e4n, ei sen tilavuus aluksi muutu, mutta muut kaasut kuten rikkiheksafluoridi ja perfluorihiilivety pyrkiv\u00e4t levi\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvattamaan tilavuuttaan ensimm\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 leikkauksesta ennen kuin ne asteittain imeytyv\u00e4t kokonaan.
Kun ensimm\u00e4ist\u00e4 laajennusta ei vaadita, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kaasuseokset silm\u00e4n ilman kanssa mieluummin kuin puhtaina kaasuina. N\u00e4in erityisesti kun halutaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 aiheuttamasta silm\u00e4lle ensimm\u00e4ist\u00e4 laajenemista.
 <\/p>\n

Oli kyse puhtaista kaasuista tai kaasuseoksista alkaa kaasujen imeytyminen kudoksiin muutaman p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen pienent\u00e4en silm\u00e4npainetta kuplassa. Aika, jonka kudos tarvitsee kuplan imeytymiseen vaihtelee kaasuittain. Toisinaan verkkokalvon tamppoonia tarvitaan kolmesta nelj\u00e4\u00e4n viikkoa. Yleens\u00e4 kuitenkin reilun kuukauden kuluttua ovat kaikki kaasut imeytyneet silm\u00e4n kudoksiin.<\/p>\n

Silm\u00e4n paine<\/strong>
Silm\u00e4npaineen mittaa yleens\u00e4 silmien asiantuntija k\u00e4ytt\u00e4en tonometri\u00e4. Silm\u00e4npaine (jota olisi parempi kutsua silm\u00e4n suhteelliseksi paineeksi) tulee silm\u00e4n todellisen paineen ja ilmanpaineen v\u00e4lisest\u00e4 erosta.
10-20 elohopeamillimetrin paine katostaan normaaliksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 silm\u00e4n kokonaispaine on yleens\u00e4 10-20 mmHg korkeampi kuin ilmakeh\u00e4n paine. Kun kaasua lis\u00e4t\u00e4\u00e4n silm\u00e4\u00e4n leikkaussalissa tasautuu silm\u00e4npaine varsinaisen kohoamisen j\u00e4lkeen muutamassa tunnissa ja palaa 10-20 mmHg, koska kaasunvaihto on hidasta kuplan ja silm\u00e4kudoksen v\u00e4lill\u00e4. Kuten kohta n\u00e4emme, kun silm\u00e4ss\u00e4 on kaasukupla muuttavat nopeat paineenmuutokset (kuten esimerkiksi lennett\u00e4ess\u00e4 tai sukellettaessa) sis\u00e4ist\u00e4 silm\u00e4npainetta.
 <\/p>\n

Itse asiassa silm\u00e4n kaasukupla ei voi vuotaa pois silm\u00e4st\u00e4 tai imeyty\u00e4 kudokseen riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti. Kuten aiemmin sanoimme, on silm\u00e4npaine absoluuttisen sis\u00e4isen ja ulkoisen paineen ero. Sen vuoksi kun silm\u00e4ss\u00e4 on kaasukupla, kun ulkoinen paine pienenee, esimerkiksi lent\u00e4ess\u00e4 silm\u00e4npaine lis\u00e4\u00e4ntyy.
Edelleen, mik\u00e4li silm\u00e4ss\u00e4 on kaasukupla ja ulkoinen paine kasvaa (kuten laitesukelluksessa) pienenee silm\u00e4npaine. Silm\u00e4npaineen lis\u00e4\u00e4ntyminen on vaarallista, koska laajentuva kaasukupla voi aiheuttaa vahinkoa silm\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 rakennetta lis\u00e4ten tilavuutta.
 <\/p>\n

Silm\u00e4npaineen pieneneminen on my\u00f6s vaarallista, koska se painaa silm\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 kudoksia silm\u00e4n linssiin (josta tulee vahingossa levy).
Silm\u00e4nsis\u00e4inen kaasu ja laitesukellus Mietit\u00e4\u00e4n nyt sukellusta suojaamattomien silmien tai piilolasien kanssa ilman maskia. Laskeutumisen aikana ulkoinen paine kulkee silm\u00e4n kudoksissa.
T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa veden ulkoinen paine vastaa silm\u00e4n kaikkien osien sis\u00e4ist\u00e4 painetta. Silm\u00e4n sis\u00e4inen (suhteellinen) paine, kuten aiemmin m\u00e4\u00e4ritelty pysyy yleens\u00e4 vakaana, mutta absoluuttinen paine lis\u00e4\u00e4ntyy verrattuna tilanteeseen pinnalla.
 <\/p>\n

Ylipaineilmakeh\u00e4 johtaa kaasukuplan tilavuuden asteittaiseen v\u00e4henemiseen siihen, mik\u00e4 se oli ennen sukellusta. T\u00e4m\u00e4 voi puolestaan johtaa silm\u00e4n sein\u00e4n romahtamiseen, vahingoittaen mahdollisesti silm\u00e4kalvon rakenteissa.
Todellisuudessa sukeltajat yleens\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t maskin t\u00e4ynn\u00e4 ilmaa. Sen vuoksi paineen laskemista vaikeuttaa maskin ilmatila. Ilman ja sukeltajan kasvojen kosketuspinta on kriittinen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n paineen piste.
Jos painetta ilmatilassa sukeltajan silmien edess\u00e4 ei ole lis\u00e4t\u00e4 (puhaltamalla siihen ilmaa) on maskin ilmanpaine pienempi kuin sen ulkopuolisessa vedess\u00e4. Tuloksena on imu, jota kutsutaan “maski alipaineeksi.’’ Maskin sis\u00e4ll\u00e4 olevat silm\u00e4n ja kasvojen kudokset pullistuvat maskia kohden. Sukellusmaailma kutsuu Ilmi\u00f6t\u00e4 “maski squeesiksi”.
 <\/p>\n

Tulos on kuitenkin muodonmuutos ja kudosten siirtyminen silm\u00e4st\u00e4 kohti maskin sisusta, kudosten turvotusta ja joskus vakavaa verenvuotoa.
Itse asiassa kun laskeudumme pinnan alle paine-ero verisuoniemme ja v\u00e4likudoksiemme v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 ilmanpaine maskissa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t oleellisesti pintaan verrattuna..
Sen vuoksi, mik\u00e4li maskin painetta ei ole kunnolla tasattu, saattaa silmien alue vahingoittua ja sinne tulla kipua ja sidekalvojen verenvuotoa. Onneksi silm\u00e4n sis\u00e4iset vahingot ja vakava verenvuoto ovat melko harvinaisia.
 <\/p>\n

Laitesukeltajalle, jolla on kupla silm\u00e4ss\u00e4 veden alla ja maskin sis\u00e4inen paine on sama kuin veden ulkoinen paine, voi suojaamattoman silm\u00e4n sis\u00e4isen kaasukuplan tilavuus pienenty\u00e4 ja silm\u00e4 voi “romahtaa”.
Paineen vaihtelut maskin sis\u00e4ll\u00e4, kuten veden ulkoinen paine, saattavat aiheuttaa vaihteluja silm\u00e4n sis\u00e4isen kaasun tilavuuteen. “Maski squeesin” tapahtuessa maskin sis\u00e4inen paine on pienempi kuin veden paine (ja my\u00f6s silm\u00e4n paine) ja t\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa silm\u00e4n sis\u00e4isen kuplan tilavuuden kasvun.
 <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 saattaa p\u00e4\u00e4tty\u00e4 silm\u00e4munan venymiseen ja linssin sek\u00e4 muiden silm\u00e4n rakenteiden siirtymiseen eteenp\u00e4in. P\u00e4invastainen ei ole mahdollista, koska kun maskissa on enemm\u00e4n painetta kuin vedess\u00e4 (ja siis my\u00f6s silm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4) ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n ilmaa tasamaan paine, on maskin paine sama kuin ulkopuolella.
N\u00e4iden fyysisten ja fysiologisten asioiden valossa on suositeltua olla sukeltamatta niin kauan kuin kaasua on silm\u00e4ss\u00e4 leikkauksen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 suositus liittyy my\u00f6s leikkauksessa k\u00e4ytettyjen kaasupullojen toimittajien k\u00e4ytt\u00f6ohjeisiin.
Silm\u00e4nsis\u00e4inen kaasu ja lent\u00e4minen Laitesukeltajat matkustavat usein pitki\u00e4 matkoja saavuttaakseen syrj\u00e4iset sukelluskohteet. Lent\u00e4minen on silm\u00e4lle vaarallista, mik\u00e4li silm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 on kaasua.
 <\/p>\n

Lentokoneen kabiinipaine on yleens\u00e4 sama kuin vuoristossa 1500 metrin korkeudessa. Absoluuttinen silm\u00e4n sis\u00e4inen paine, kuten aiemmin m\u00e4\u00e4ritelty n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4n vakiona, mutta suhteellinen paine (mik\u00e4 on verrattuna ulkopuolelle) lis\u00e4\u00e4ntyy suhteessa lentokent\u00e4n ilmanpaineeseen (ilmiselv\u00e4\u00e4, mik\u00e4li lentokentt\u00e4 on alle 1500 metri\u00e4 merenpinnasta). Lentokoneen sis\u00e4ll\u00e4 oltaessa t\u00e4m\u00e4 johtaa silm\u00e4ss\u00e4 olevan kaasukuplan laajenemiseen koska matkustamossa oleva paine on yleens\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 merenpintaa ja siksi korkeampi. T\u00e4ll\u00e4 tavoin laajentunut kaasukupla saattaa johtaa silm\u00e4n sis\u00e4isiin vahinkoihin siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja puristamalla silm\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 kudoksia.  T\u00e4m\u00e4n vuoksi tulisi lentomatkailua v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, kun silm\u00e4ss\u00e4 on kaasukupla.<\/p>\n

Soveltuvuus laitesukellukseen<\/strong>
Laserhoito kun verkkokalvossa on reik\u00e4. Sukeltajat kysyv\u00e4t usein lis\u00e4tietoa t\u00e4st\u00e4 toimenpiteest\u00e4. Joissain tapauksissa siihen liittyy kaasun lis\u00e4\u00e4miseen (pneumatic retinopexy), josta puhumme lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa. Useimmissa tapauksissa kuitenkin se tehd\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 silm\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kaasua.
T\u00e4m\u00e4 on verkkokalvon reikien ehk\u00e4isev\u00e4 hoito, jota tehd\u00e4\u00e4n jotta v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n verkkokalvon irtoamista. Joissain tapauksissa pieni, paikallinen irtoaminen voidaan reunustaa laserhoidolla, joka est\u00e4\u00e4 sen levi\u00e4misen muualle verkkokalvoon v\u00e4ltt\u00e4en n\u00e4in lis\u00e4vahingot.
 <\/p>\n

Joissain verkkokalvon irtoamisen kirurgisissa toimenpiteiss\u00e4 laserhoito tehd\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen, kun verkkokalvo on laitettu takaisin episkelaarisilla tai silm\u00e4n sis\u00e4isill\u00e4 kirurgisilla tekniikoilla. Kaikki laserhoidot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t verkkokalvon her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n mikroskooppisen polttamisen, joka arpeutuessaan est\u00e4\u00e4 nesteen liukenemisen verkkokalvon alle.
Seuraamuksia laitesukellukselle verkkokalvon repeytym\u00e4n tai rappeutuman laserhoidon j\u00e4lkeen ei ole ellei verkkokalvo ollut irronnut ja silm\u00e4\u00e4n ei ole laitettu kaasua. On tietenkin v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 iskuja silm\u00e4\u00e4n sek\u00e4 rasitusta noin kolmen viikon ajan, kunnes verkkokalvon arvet ovat parantuneet. ’’Maskin squeesi\u00e4’’ on my\u00f6s v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 sukellettaessa.
 <\/p>\n

Kaihileikkauksia, pneumattinen retinopeksia, lasiaisen poisto, verkkokalvon irtautuman episkleraalinen leikkaus.
Varotoimenpiteen\u00e4 on suositeltua olla sukeltamatta tai lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4 noin kaksi kuukautta kyseisten leikkausten j\u00e4lkeen.
T\u00e4m\u00e4 palautumisaika mahdollistaa operaatiossa k\u00e4ytetyn kaasun imeytymisen silm\u00e4n kudoksiin. Laitesukellus ja lentomatkailu voidaan j\u00e4lleen sallia, kun silm\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on todennut kaiken olevan kunnossa. Jopa aikaisemmin, mik\u00e4li leikkauksen aikana silm\u00e4\u00e4n ei ole ruiskutettu kaasua tai mik\u00e4li kaasua on k\u00e4ytetty kun asiantuntija varmistaa ja toteaa, ettei silm\u00e4ss\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 kaasua ja leikkaushaava on kokonaan parantunut<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n\n\n\n\n
Fig. 1<\/a><\/td>\nFig. 2<\/a><\/td>\nFig. 3<\/td>\n<\/tr>\n
\"\"<\/td>\n\"\"<\/td>\n\"\"<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Kiitokset<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Erityiskiitokset Diego Dickille,Giorgio Orlandellille, tortori Paolo Perosalle Cala Lungan sukelluskeskuksesta La Maddalenasta heid\u00e4n avustaan t\u00e4m\u00e4n artikkelin laatimisessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi vaikeimmista laitesukelluksen haasteista on est\u00e4\u00e4 onnettomuudet, jotka johtuvat kaasun olemassaoloon kehossa. Vaikka kehon nesteit\u00e4 on itse asiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton puristaa kasaan, reagoivat kaasut kudoksen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11373771,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[],"authors":[560],"class_list":["post-11385852","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","authors-a-palumbo-fi_fi"],"acf":[],"yoast_head":"\nSILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN - Alert Diver<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN - Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Yksi vaikeimmista laitesukelluksen haasteista on est\u00e4\u00e4 onnettomuudet, jotka johtuvat kaasun olemassaoloon kehossa. Vaikka kehon nesteit\u00e4 on itse asiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton puristaa kasaan, reagoivat kaasut kudoksen...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2011-01-14T23:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1328\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"microfilla\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"microfilla\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/\"},\"author\":{\"name\":\"microfilla\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\"},\"headline\":\"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN\",\"datePublished\":\"2011-01-14T23:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2011-01-14T23:00:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/\"},\"wordCount\":2287,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg\",\"articleSection\":[\"Artikkelit\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/\",\"name\":\"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN - Alert Diver\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg\",\"datePublished\":\"2011-01-14T23:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2011-01-14T23:00:00+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg\",\"width\":2000,\"height\":1328},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"description\":\"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"width\":512,\"height\":512,\"caption\":\"Alert Diver Europe\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\",\"name\":\"microfilla\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"microfilla\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/microfilla.com\"],\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN - Alert Diver","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN - Alert Diver","og_description":"Yksi vaikeimmista laitesukelluksen haasteista on est\u00e4\u00e4 onnettomuudet, jotka johtuvat kaasun olemassaoloon kehossa. Vaikka kehon nesteit\u00e4 on itse asiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton puristaa kasaan, reagoivat kaasut kudoksen...","og_url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/","og_site_name":"Alert Diver","article_published_time":"2011-01-14T23:00:00+00:00","og_image":[{"width":2000,"height":1328,"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"microfilla","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"microfilla","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/"},"author":{"name":"microfilla","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b"},"headline":"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN","datePublished":"2011-01-14T23:00:00+00:00","dateModified":"2011-01-14T23:00:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/"},"wordCount":2287,"publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg","articleSection":["Artikkelit"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/","name":"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN - Alert Diver","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg","datePublished":"2011-01-14T23:00:00+00:00","dateModified":"2011-01-14T23:00:00+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#primaryimage","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-86.jpg","width":2000,"height":1328},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/silmakirurgia-kayttaen-intraoperatiivista-kaasua-ja-sen-soveltuvuus-laitesukellukseen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"SILM\u00c4KIRURGIA K\u00c4YTT\u00c4EN INTRAOPERATIIVISTA KAASUA JA SEN SOVELTUVUUS LAITESUKELLUKSEEN"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","name":"Alert Diver Europe","description":"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.","publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization","name":"Alert Diver Europe","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","width":512,"height":512,"caption":"Alert Diver Europe"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b","name":"microfilla","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","caption":"microfilla"},"sameAs":["https:\/\/microfilla.com"],"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385852","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11385852"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385852\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11373771"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11385852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11385852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11385852"},{"taxonomy":"authors","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/authors?post=11385852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}