{"id":11385875,"date":"2010-04-15T00:00:00","date_gmt":"2010-04-14T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/alertdiver.eu\/uncategorized-fi_fi\/kehon-koostumus\/"},"modified":"2010-04-15T00:00:00","modified_gmt":"2010-04-14T22:00:00","slug":"kehon-koostumus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/","title":{"rendered":"Kehon koostumus"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Kehon koostumus: mielipide ja tulkinta<\/strong><br \/>Kehon koostumuksella on suuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja toiminnan merkitys useimmille meist\u00e4, niin tiedemiehille, kliinikoille sek\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle. Se voi olla erityisen kiehtovaa sukeltajille, koska meid\u00e4n on arvioitava painosysteemimme joka kerta kun sukellamme mukautuaksemme kehomme koostumuksen muutoksiin kuten sukeltaessamme makeassa tai suolaisessa vedess\u00e4.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kehon sis\u00e4ll\u00f6n ep\u00e4tasapaino saattaa aiheuttaa, ett\u00e4 henkil\u00f6 ei kykene suoriutumaan p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n tai virkistysvaatimuksista. Liiallinen kehon rasva yhdistet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyneeseen mahdollisuuteen saada syd\u00e4n- ja verisuonitauti, korkea verenpaine, aivohalvaus, diabetes, ortopedisi\u00e4 komplikaatioita sek\u00e4 monia muita terveyteen liittyvi\u00e4 ongelmia.<br \/>On olemassa monia erilaisia keinoja arvioida kehon koostumusta. Ne voivat vaihdella tarkkuudeltaan sek\u00e4 kustannuksiltaan. T\u00e4m\u00e4 artikkeli antaa jotain n\u00e4kemyst\u00e4 useiden vakiintuneiden arviointitekniikoiden hy\u00f6dyist\u00e4 ja puutteista. Sen j\u00e4lkeen annetaan suositukset tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset arvoista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Painoindeksi (Body Mass Index)<\/strong><br \/>Painoindeksi (Body Mass Index (BMI)), harvemmin tunnettu Quetelet Indexin\u00e4, on yksinkertaisin mittari jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ennustamaan kehon koostumusta. Sanaa &ldquo;ennustaa&rdquo; on k\u00e4ytetty tarkoituksella, koska BMI ei mittaa lainkaan kehon koostumusta. Se on yksinkertaisesti arvio, joka perustuu kokoon (pituus) ja massaan (paino) jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n henkil\u00f6iden kehon rasvapitoisuuden luokka.<br \/>BMI-ennusteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laajoissa tutkimuksissa, kun sivistyneempi\u00e4 mittareita ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, mutta ennusteet ovat usein heikkoja yksil\u00f6tasolla.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Oletus, ett\u00e4 BMI-arvojen lis\u00e4\u00e4minen tarkoittaa lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 rasvaa, on usein v\u00e4\u00e4r\u00e4. BMI-arvot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, on massa sitten rasvasta tai lihaksesta. <br \/>Henkil\u00f6it\u00e4 joilla on hyvin kehittynytt\u00e4 lihasmassaa rankaistaan t\u00e4m\u00e4n metodin avulla. BMI-arvot voidaan laskea helposti taskulaskimella. BMI ilmoitetaan kiloina per painon neli\u00f6 (kg&bull;m- 2). Se lasketaan jakamalla kehon paino kiloina pituuden (metrein\u00e4) neli\u00f6n\u00e4:<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"font-size: larger;\">BMI {(kg&bull;m-2)} = paino {kiloina kg} &divide; (pituus)-2 {metrein\u00e4}<\/span><br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Huomioi, ett\u00e4 painoindeksi\u00e4 laskettaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n metriyksikk\u00f6j\u00e4. Seuraavat imperiaalisesta metriyksikk\u00f6\u00f6n tarvittavat muunnokset vaaditaan:<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><span style=\"font-size: larger;\">paino paunoina &divide; 2.2 = paino kiloina (kg) (pituus tuumina &bull; 2.54) &divide; 100 = pituus metrein\u00e4 <\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Muut t\u00e4ss\u00e4 esitetyt keinot on kehitetty arvioimaan kehon koostumusta, erityisimmin kehon rasvaprosenttia<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Caliper Anthropometry Ihopoimun paksuutta on pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty indikaattorina tunnistaa koko kehon rasvasis\u00e4lt\u00f6. Taitetun ihon ja sen alla olevan rasvakerros mitataan yksinkertaisesti k\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6isell\u00e4 harpilla (katso mukana olevia kuvia). Useiden alueiden mitat lis\u00e4t\u00e4\u00e4n regressioyht\u00e4l\u00f6\u00f6n, jolla lasketaan arvio kehon rasvasta. Tieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaadittuja mittauskohtia kahdesta kahteentoista mittauskohdan v\u00e4lill\u00e4. Arviot ovat tarkempia, mik\u00e4li<br \/>henkil\u00f6n kehon tyyppi ja rasvan poistuminen on samankaltainen kuin ryhm\u00e4ll\u00e4, jota k\u00e4ytettiin kehitelt\u00e4ess\u00e4 taantumayht\u00e4l\u00f6\u00e4. Ennusteen tarkkuus saattaa vaihdella paljon eri henkil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Vaikka yksinkertaisesti k\u00e4ytett\u00e4isiin useampia mittauskohtia ei se takaisi tarkempaa mittaustulosta.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Aiemmat, yleiset yht\u00e4l\u00f6t pysyv\u00e4t yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ne kehitettiin suurissa esimerkkiryhmiss\u00e4 ja ovat hyvi\u00e4 ennustettaessa ryhm\u00e4arvioita (muista, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkkoja yksil\u00f6tarkkuudella). Laajimmin levinneet yht\u00e4l\u00f6t ennustavat kehon tiheyden erityisesti molemmille sukupuolille (Jackson ja Pollock, 1978; Jackson et al., 1980). Laskettuja tiheyksi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laskettaessa kaksi-osastoista kehon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 &ndash; rasvatonta massaa sek\u00e4 rasvamassaa (vaikka kaksiosastoinen malli ei ole anatomisesti tarkka, on se yksinkertainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja antaa kohtuullisen tarkat tulokset).<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Mittaus, joka tunnetaan Siri-yht\u00e4l\u00f6n\u00e4, on yleisesti k\u00e4ytetty Kaukasian alueilla (Siri, 1956). Koska aikuisten v\u00e4rillisten rasvaton massa on dokumentoitu olevan oleellisesti tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin kaukasialaisen vertausryhm\u00e4n (1.113 g&bull;cm-3 vs. 1.100 g&bull;cm-3), k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n n\u00e4ihin henkil\u00f6ihin toisinaan korjattua kaava &#8211; the Schutte equation (Schutte et al., 1984).<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Hydrodensitometry<\/strong> <br \/>Kehon tiheyden arviointi veden nosteen ja kehon koostumuksen suhteella kehitettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksella U.S. Navyn henkil\u00f6kunnalla toisen maailmansodan aikana (Behnke et al., 1942) ja jalostettiin sitten helpoksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 (Katch et al., 1967). Sukeltajat saattavat arvostaa sit\u00e4, ett\u00e4 tri. Dr. Albert Behnke on tunnustettu yhdeksi nykyisen sukellusfysiologian ja -l\u00e4\u00e4ketieteen is\u00e4ksi.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">H\u00e4nen huhuttiin kehitt\u00e4neen hydrostaattisen painotustekniikan turhauduttuaan siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen eritt\u00e4in hyv\u00e4kuntoiset sukeltajat luokiteltiin ylipainoisiksi sen aikaisten vakioarviointien mukaan.<br \/>My\u00f6s hydrodensitometry luottaa kahden kudoksen (esim. rasvattoman ja rasvamassan) malliin. Edelleen molempien prosenttiosuus arvioidaan kehon keskitiheyden mukaan. Tislattua vett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vakiona tiheydelle (kuvataan erityisvetovoimana, paino per massayksikk\u00f6) arvolla 1.000 g&bull;cm-3. <br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Rasvalla on tietty painovoima, suurin piirtein 0.9 g&bull;cm-3 ja lihaksella suurin piirtein 1.1 g&bull;cm-3. Suurin vaikeus arvioitaessa makeaan veteen upotetun kudoksen keskitiheytt\u00e4 on hengitys- ja ruuansulatuselimiss\u00e4 olevan kaasun aiheuttama sulautuminen. T\u00e4m\u00e4 virhel\u00e4hdett\u00e4 on tyypillisesti pienennetty antamalla henkil\u00f6iden hengitt\u00e4\u00e4 ulosp\u00e4in niin pitk\u00e4\u00e4n kuin mahdollista ennen rentoutumista vedenalaiselle vaa&acute;alle. Keuhkojen j\u00e4\u00e4nn\u00f6stilavuus voidaan laskea erillisell\u00e4 testill\u00e4, jotta voidaan korjata kaasun aiheuttama nosteen vaikutus (Wilmore et al., 1980).<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ruuansulatuskanaviin j\u00e4\u00e4neen kaasun on oletettu olevan pieni ja korjataan umpim\u00e4hk\u00e4isesti. Veden tiheyden muutos l\u00e4mp\u00f6tilaan korjataan my\u00f6s.<br \/>Lukuisten rajoitustensa sek\u00e4 tarpeellisesta arvioinnistaan huolimatta hydrodensitometry on yleisesti hyv\u00e4ksytty vakioreferenssiksi kehon koostumuksen arvioimiseksi, ennen kaikkea k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi arvioitaessa uusia toimintatapoja. <br \/>T\u00e4m\u00e4n tekniikan suurin rajoitus on, ett\u00e4 kohteen on oltava riitt\u00e4v\u00e4n mukavasti pysy\u00e4kseen rentoutuneena keuhkot tyhjin\u00e4 samalla kun p\u00e4\u00e4 on kokonaan veden alla. Vaikka vaihtoehtoisia tekniikoita on kehitetty jotta pystyt\u00e4\u00e4n eliminoiman uloshengityksen tarve, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niit\u00e4 harvemmin.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Air Displacement Plethysmography<\/strong> <br \/>Hydrodensitometry tekniikoita matkiva kuiva testi on saavuttanut suosiota viime vuosina. Air displacement plethysmography (ADP) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laitteessa jota kutsutaan nimell\u00e4 Bod Pod (Life Measurements Instruments, Concord, Calif.) eliminoimaan immersion ja keuhkojen tyhjent\u00e4misen tarve m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4 kehon tiheytt\u00e4.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">N\u00e4in se toimii: kohde istuu pieness\u00e4, tietokoneistetussa kuivakammiossa joka mittaa h\u00e4nen massansa ja tilavuutensa tarkasti. Koko kehon tiheys arvioidaan ja rasvattoman massan sek\u00e4 rasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4 arvioidaan heyrostaattisilla mittauksilla. Hydrostaattisen ja ADP-mittausten v\u00e4liset erot vaihtelevat eri ryhmien v\u00e4lill\u00e4 ja yksitt\u00e4iset tulokset voivat olla hyvinkin erilaiset (Collins et al., 2004), mutta ADP:n etu on testin helppous. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohteille, joiden on vaikea rentoutua veden alla hengitetty\u00e4\u00e4n keuhkonsa tyhjiksi. Klaustrofobiset henkil\u00f6t saattavat kuitenkin viel\u00e4 tuntea haastetta mittauksessa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Bioelectric Impedance<\/strong><br \/>Bioelectric impedance analyysi (BIA) on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisin keino arvioimaan kehon koostumusta.&nbsp; Mittauslaite muistuttaa henkil\u00f6vakaa tai pient\u00e4 laatikkoa jossa on k\u00e4densijat. Toimintaperiaate on konseptiltaan yksinkertainen. Ihmiskeho johtaa s\u00e4hk\u00f6virtaa. BIA olettaa, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n johtumisen lis\u00e4\u00e4ntyy hoikassa henkil\u00f6ss\u00e4 ja v\u00e4henee rasvakudoksessa. T\u00e4m\u00e4 laite vaatii kehossa kaksi kontaktikohtaa jonkun matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan (yleens\u00e4 kaksi jalkaa tai k\u00e4tt\u00e4).<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Eritt\u00e4in pienienerginen, korkea taajuuksinen s\u00e4hk\u00f6signaali (jota henkil\u00f6 ei tunne) l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n n\u00e4iden kahden pisteen v\u00e4lille. Nopeutta, jolla virta menee kehon l\u00e4pi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n arvioimaan suhteellista rasvattoman massan ja rasvan osuutta.<br \/>Vaikka n\u00e4m\u00e4 laitteet voivat antaa kohtuullisen hyv\u00e4n arvion kontrolloiduissa olosuhteissa, voi tulokseen vaikuttaa olennaisesti kehon nestem\u00e4\u00e4r\u00e4, elektrolyyttien siirtyminen tai jopa \u00e4skett\u00e4in sy\u00f6ty ruoka. Elektrolyyttien vaikutus voi olla selke\u00e4 mik\u00e4li mittaus on tehty v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ennen 30 minuutin juoksua tai heti sellaisen j\u00e4lkeen. Jotkut tutkijat ovat ter\u00e4v\u00e4sti kritisoineet BIA-testien kelpoisuutta (Gelbrich et al., 2005). Vaikka laitteilla onkin mahdollisuus ep\u00e4tarkkuuteen, ovat ne edullisia ja helppoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja niill\u00e4 saattaa olla paikkansa. Valmiina kotik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset heti her\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen tehdyt mittaukset saattavat osoittautua kohtuullisen trendikk\u00e4\u00e4ksi informaatioksi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Ultra\u00e4\u00e4ni<\/strong><br \/>Ultra\u00e4\u00e4nt\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mittaamaan kehon koostumusta n\u00e4ytekohdissa. Vaikka t\u00e4m\u00e4 tekniikka on vaativampi ja v\u00e4hemm\u00e4n kattavasti testattu kuin muut t\u00e4ss\u00e4 kuvatut tekniikat, saattaa t\u00e4m\u00e4 mittaus olla k\u00e4ytt\u00f6kelpoisin ylipainoisilla kohteilla, jolloin muut keinot eiv\u00e4t ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tekniikkaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arvioimaan sis\u00e4elinten rasvapitoisuutta mittaamaan syd\u00e4n- ja verisuonitaudin riski\u00e4 (Kim et al., 2004).<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Dual-Energy X-Ray Absorptiometry <br \/><\/strong>Kaksoisenergia r\u00f6ntgenkuva imeytysmittarit (DEXA) k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kahta r\u00f6ntgenenergiaa mittaamaan rasvaa, lihasta ja luun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuvattaessa koko kehoa tai sen osia. DEXAlla on etuja perinteisiin menetelmiin ihonpaksuuden ja hydrodensitometriin n\u00e4hden; se voi ottaa luun paksuuden huomioon arvioitaessa rasvatonta massaa sek\u00e4 rasvaa (pienent\u00e4en kaksikudosmallin virhett\u00e4). Vaikka tekniikka voikin antaa tarkan arvion kehon tiheydest\u00e4 (Prior et al., 1997), on suuri kustannus est\u00e4nyt siit\u00e4 tulemasta uutta standardia tutkimuksien ulkopuolella.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Magneettikuvaus<\/strong><br \/>Magneettikuvausta (MRI) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n magneettikentt\u00e4 valitulle kehon ytimelle tuottamaan korkearesoluutioista kuvaa kehon kudoksista ilman altistusta ionisoidulle s\u00e4teilylle. <br \/>Rasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja levi\u00e4minen voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkasti (Ross et al., 2000). T\u00e4m\u00e4 tekniikka on turvallinen, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 on rajoitettua koska varusteet ja tietokoneanalyysit ovat kalliita.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Interpreting Body Composition arvioinnin tulokset BMI informaatiota noudatettaessa on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 paljon tervett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4. Paras tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mittausta yksil\u00f6tasolla on yksinkertaisesti toistaa se useaan kertaan. Henkil\u00f6t, joiden BMI-arvot ovat halutun alueen ulkopuolella tai joiden arvot matelevat mukana koko aikuisi\u00e4n (ilman oleellista lihasmassan lis\u00e4yst\u00e4) saattavat hy\u00f6ty\u00e4 ruokailu-, tai kuntoilutottumusten uudelleenarvioinnista. <br \/>BMI:n luokitus on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4\u00e4ketieteellisten evoluution herkkyydenaihe. U.S. National Heart, Lung and Blood Institut (NHLB) ja the World Health Organization (WHO) tunnustama luokitus vuodelta 1998 on nykyisin yleisimmin k\u00e4ytetty kansainv\u00e4linen standardi (katso taulukko 1).<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">NHLB\/WHO-luokitus ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ainoa voimassaoleva tulkinta. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 &ldquo;normaali&rdquo; on kiistanalainen. Jotkut suosittelevat, ett\u00e4 &ldquo;ylipainokategorian&rdquo; alempi p\u00e4\u00e4 voisi olla asianmukaisempi suuremmilla BMI-arvoilla. On vaikea vakiinnuttaa yksi ainoa voimassaoleva luokitussysteemi, joka sopisi koko v\u00e4est\u00f6lle niin yksinkertaisena ja mahdollisesti harhaanjohtavana mittarina kuin BMI.<br \/>Kehon rasvatulosten t\u00e4ytyy my\u00f6s tulkita johdonmukaisesti. Jokaisen tekniikan virhemahdollisuus on otettava huomioon. Ihon puristamis- tai BIA-menetelm\u00e4t ovat luultavimmin virheelliset. Hydrotensimetrin tai muiden korkean tekniikan keinojen kanssa tehdyt arvioinnit ovat todenn\u00e4k\u00f6isemmin tarkempia.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Huolimatta siit\u00e4, mit\u00e4 ty\u00f6kaluja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 terveellinen perspektiivi.&nbsp; Ihmisluontomme on sellainen, ett\u00e4 koostamme huolimatta, melkein kaikki haluavat olla pienempi\u00e4. Muista, ett\u00e4 keho tarvitsee tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n rasvaa ollakseen terve. Kehon rasvaprosenttiin perustuvia luokitussysteemej\u00e4 on laaja valikoima. American Council on Exercisen markkinoima asteikko antaa kohtuulliset viitelaajuudet (katso taulukko 2). Muut antavat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n i\u00e4n mukanaan tuoman liikkumavaran.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Rasvan v\u00e4hent\u00e4misen suosituksia Mik\u00e4li tarpeen, on paras tapa pienent\u00e4\u00e4 kehon ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 rasvaa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 liikunta ja ruokavalio. Ruokavalio yksist\u00e4\u00e4n aiheuttaa sek\u00e4 rasvan, ett\u00e4 lihasmassan menetyst\u00e4. Lihasmassan pienenemisest\u00e4 johtuva aineenvaihdunnan muutos saa menetetyn massan tulemaan nopeammin takaisin. Painon pudotus itsess\u00e4\u00e4n ei tulisi olla ensisijainen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 tulisi olla parempi puhtaan kudoksen suhde rasvaan verrattuna.<br \/>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Henkil\u00f6iden, jotka osallistuvat suuriin painonpudotusohjelmiin, tulisi arvioida uudelleen kehonsa koostumus s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin tarkkaillakseen edistymist\u00e4. Absoluuttiset numerot ovat v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 kuin ajan tuoma muutos. Vaikka absoluuttiset numerot eiv\u00e4t ole tarkkoja, voivat toistuvat mittaukset olla tehokkaita verrattaessa muutoksia pitk\u00e4ll\u00e4 ajalla, kunhan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja toimintatapoja ja laskentakaavioita.<br \/>Kaikki ohjelmat tulisi suunnitella pitk\u00e4aikaiseksi: vaatimattomat kehityskohteet joita tukevat useat s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset lyhytaikaiset tavoitteet terveill\u00e4 pitk\u00e4aikaisilla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rill\u00e4. Takaiskut eiv\u00e4t saisi suistaa pitk\u00e4aikaistavoitetta.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><a name=\"table1\"><strong>Taulukko 1:<\/strong><\/a><strong>&nbsp; Painoindeksin mukaiset ylipainon ja liikalihavuuden luokitukset<\/strong><\/p>\n<table width=\"100%\" cellspacing=\"1\" cellpadding=\"10\" border=\"1\">\n<tbody>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\"><strong>Classification<\/strong><\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\"><strong>Luokitus BMI (kg&bull;m-2)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Alipainoinen<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">&lt;18.5<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Normaali paino<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">18.5 &#8211; &lt;25.0<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Ylipainoinen<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">25.0 &#8211; &lt;30.0<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">1. asteen liikalihavuus<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">30.0 &#8211; &lt;35.0<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">2. asteen liikalihavuus<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">35.0 &#8211; 40.0<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Vakava liikalihavuus<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">&gt;40.0<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p style=\"text-align: justify;\">(US NHLB, 1998; WHO, 1998)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong><a name=\"table2\">Taulukko 2: <\/a>Kehon rasvaprosentin mukainen ylipainon ja liikalihavuuden m\u00e4\u00e4ritys<\/strong><\/p>\n<table width=\"100%\" cellspacing=\"1\" cellpadding=\"10\" border=\"1\">\n<tbody>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\"><strong>Luokitus<br \/> <\/strong><\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\"><strong>Naiset (% rasvaa)<\/strong><\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\"><strong>Miehet (% rasvaa)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n rasva<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">10-12<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">2-4<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Urheilijat<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">14-20<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">6-13<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Kuntoilijat<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">21-24<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">14-17<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">25-31<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">18-25<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"text-align: justify;\">Ylipaino<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">32+<\/td>\n<td style=\"text-align: justify;\">25+<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p style=\"text-align: justify;\">&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kehon koostumus: mielipide ja tulkintaKehon koostumuksella on suuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja toiminnan merkitys useimmille meist\u00e4, niin tiedemiehille, kliinikoille sek\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle. Se voi olla erityisen kiehtovaa&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11374012,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[],"authors":[1522],"class_list":["post-11385875","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","authors-neal-pollock-ph-d-fi_fi"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v24.2 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Kehon koostumus - Alert Diver<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kehon koostumus - Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kehon koostumus: mielipide ja tulkintaKehon koostumuksella on suuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja toiminnan merkitys useimmille meist\u00e4, niin tiedemiehille, kliinikoille sek\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle. Se voi olla erityisen kiehtovaa...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2010-04-14T22:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1328\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"microfilla\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"microfilla\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/\"},\"author\":{\"name\":\"microfilla\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\"},\"headline\":\"Kehon koostumus\",\"datePublished\":\"2010-04-14T22:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2010-04-14T22:00:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/\"},\"wordCount\":1870,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg\",\"articleSection\":[\"Artikkelit\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/\",\"name\":\"Kehon koostumus - Alert Diver\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg\",\"datePublished\":\"2010-04-14T22:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2010-04-14T22:00:00+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg\",\"width\":2000,\"height\":1328},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kehon koostumus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"description\":\"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"width\":512,\"height\":512,\"caption\":\"Alert Diver Europe\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\",\"name\":\"microfilla\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"microfilla\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/microfilla.com\"],\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kehon koostumus - Alert Diver","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kehon koostumus - Alert Diver","og_description":"Kehon koostumus: mielipide ja tulkintaKehon koostumuksella on suuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja toiminnan merkitys useimmille meist\u00e4, niin tiedemiehille, kliinikoille sek\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle. Se voi olla erityisen kiehtovaa...","og_url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/","og_site_name":"Alert Diver","article_published_time":"2010-04-14T22:00:00+00:00","og_image":[{"width":2000,"height":1328,"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"microfilla","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"microfilla","Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/"},"author":{"name":"microfilla","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b"},"headline":"Kehon koostumus","datePublished":"2010-04-14T22:00:00+00:00","dateModified":"2010-04-14T22:00:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/"},"wordCount":1870,"publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg","articleSection":["Artikkelit"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/","name":"Kehon koostumus - Alert Diver","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg","datePublished":"2010-04-14T22:00:00+00:00","dateModified":"2010-04-14T22:00:00+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#primaryimage","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-135-1.jpg","width":2000,"height":1328},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/kehon-koostumus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kehon koostumus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","name":"Alert Diver Europe","description":"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.","publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization","name":"Alert Diver Europe","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","width":512,"height":512,"caption":"Alert Diver Europe"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b","name":"microfilla","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","caption":"microfilla"},"sameAs":["https:\/\/microfilla.com"],"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11385875"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385875\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11374012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11385875"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11385875"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11385875"},{"taxonomy":"authors","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/authors?post=11385875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}