{"id":11385918,"date":"2013-05-15T00:00:00","date_gmt":"2013-05-14T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/alertdiver.eu\/uncategorized-fi_fi\/adaptoituminen-ja-dci\/"},"modified":"2013-05-15T00:00:00","modified_gmt":"2013-05-14T22:00:00","slug":"adaptoituminen-ja-dci","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/","title":{"rendered":"Adaptoituminen ja DCI"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">On yleisesti hyv\u00e4ksytty tosiasia, ett\u00e4 sukeltajantaudin t\u00e4rkeimpi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 ovat sukelluksen kesto ja syvyys. Sukeltajia kiinnostaa kuitenkin hyvin paljon my\u00f6s se, mill\u00e4 tavoin muut tekij\u00e4t, kuten urheileminen tai nestetila, mahdollisesti vaikuttavat DCI-riskiin. Adaptoitumisella tarkoitetaan fysiologisten tai farmakologisten \u00e4rsykkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja pyrkimyst\u00e4 parempaan vastustuskykyyn tiettyihin vammoihin tai sairauksiin. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on pyritty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko olemassa tietynlaisia adaptoitumisk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, joiden avulla sukeltajat itse pystyisiv\u00e4t pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n riski\u00e4 sairastua sukeltajantautiin. Asiasta pyydettiin asiantuntijoiden mielipiteit\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Vallitseva suositus liikunnan ja sukeltamisen suhteen on, ett\u00e4 sukeltajat v\u00e4ltt\u00e4isiv\u00e4t raskasta ruumiillista liikuntaa ennen sukellusta ja sen j\u00e4lkeen, mutta my\u00f6s sellaista on esitetty, ett\u00e4 tietynlainen liikunta saattaisi pienent\u00e4\u00e4 sukeltajantautiin sairastumisriski\u00e4. Mill\u00e4 tavoin harjoitettu liikunta voisi pienent\u00e4\u00e4 tai lis\u00e4t\u00e4 DCI-riski\u00e4, ja mink\u00e4laisia liikuntaan ja sukeltamiseen liittyvi\u00e4 neuvoja antaisitte sukeltajille?<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Constantino Balestra:<\/strong> Yh\u00e4 useammat tutkijat ovat pystyneet n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toteen ennen sukellusta harjoitettuun liikuntaan liittyvi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4. Itse mekanismeja ei ole viel\u00e4 tarkasti m\u00e4\u00e4ritelty, mutta &rdquo;liike&rdquo; n\u00e4ytt\u00e4isi olevan avainasemassa. Saadun hy\u00f6dyn taustalla tuntuvat vaikuttavan samanaikaisesti sek\u00e4 syd\u00e4men toiminnot ett\u00e4 verenkiertoj\u00e4rjestelm\u00e4 ja lymfaattinen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Michael Bennett:<\/strong> Urheilun ja sukeltamisen v\u00e4linen suhde on muutamien viime vuosien kuluessa noussut eritt\u00e4in kiinnostavaksi aiheeksi. Perinteisesti on katsottu, ett\u00e4 ennen sukeltamista tapahtuva urheilu kuuluu DCI:n riskitekij\u00f6ihin; ajatus perustuu siihen mahdollisuuteen, ett\u00e4 kudoksiin kertyisi tavallista enemm\u00e4n typpe\u00e4 hyperdynaamisen verenkierron yhteydess\u00e4. Viimeisimm\u00e4t tutkimusaineistot antavat kuitenkin olettaa, ett\u00e4 aiempi katsantokanta saattaa olla liikaa yksinkertaistettu. Niin el\u00e4inten kuin ihmisten parissa tehtyjen kokeiden pohjalta on syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 yksi kerta kohtuullista tai raskasta liikuntaa 2&ndash;24 tuntia ennen simuloitua sukellusta saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuplien muodostumista (ja oletettavasti DCI-riski\u00e4). Viel\u00e4 ei ole t\u00e4ysin selvill\u00e4, miksi n\u00e4in on, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, ett\u00e4 typpimonoksidin (NO) muodostuminen harjoittelun aikana saattaa joko suosia tumien, miss\u00e4 kuplat tapaavat muodostua, poistumista tai muulla tavoin muuttaa verisuonia verhoavia soluja (endoteeli). Aihepiirist\u00e4 on kuitenkin esitetty lukuisia vaihtoehtoisia hypoteeseja, ja aiheesta on tekeill\u00e4 lukuisia tutkimuksia. Jean-Eric Blatteau kollegoineen esimerkiksi esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suojaava vaikutus johtuu liev\u00e4st\u00e4 hypovolemiasta. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 ohjeistan omia sukeltajiani siten, ett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sukeltamista edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 urheilusta &ndash; joka p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n viimeist\u00e4\u00e4n noin kaksi tuntia ennen veteen menoa &ndash; olisi harmia, ei ole olemassa todisteita, mutta sukeltajia ei siit\u00e4 huolimatta ole syyt\u00e4 aktiivisesti kannustaa urheiluun.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Muina aikoina tapahtuvan liikunnan vaikutuksista suhteessa DCI-riskiin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4ittely\u00e4. Sukellustapahtuman aikana suoritettavaksi liikunnaksi katsottava harjoittelu lis\u00e4\u00e4 typenottokyky\u00e4 ja typen levi\u00e4mist\u00e4 kudoksiin, ja sen ajatellaan suurentavan riski\u00e4, kun taas kevyen liikunnan dekompression aikana on ajateltu puhuvan kaasujen haihtumisen puolesta ja pienent\u00e4v\u00e4n riski\u00e4. Reipasta urheilua sukellustapahtuman j\u00e4lkeen ei suositella, koska on mahdollista, ett\u00e4 mekaaninen stimulaatio edist\u00e4\u00e4 kuplien muodostumista.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Alf Brubakk:<\/strong> Sukeltajille suositellaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 liikuntaa. Aerobinen harjoittelu ennen sukellusta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 verisuonten sis\u00e4isten kuplien muodostumista. Sukelluksen j\u00e4lkeen tapahtuva liikunta saattaa lis\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuplien muodostumista; vaikutukset saattavat riippua yleiskunnosta. T\u00e4ss\u00e4 ollaan tekemisiss\u00e4 sellaisen aihealueen kanssa, josta meill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa &ndash; vajaaseen tutkimusaineistoon nojaten on mahdotonta antaa pit\u00e4vi\u00e4 suosituksia.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Useimmat asiantuntijat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vakava kuivuminen saattaa lis\u00e4t\u00e4 DCI-riski\u00e4, mutta on my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 liev\u00e4 tai kohtalainen nestehukka saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riski\u00e4. Mit\u00e4 mielt\u00e4 olette t\u00e4st\u00e4 ja mit\u00e4 suosittelisitte sukeltajillenne?<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Balestra:<\/strong> On olemassa katsantokantoja, jotka puoltavat sit\u00e4, ett\u00e4 &rdquo;normaali&rdquo; veren plasmatilavuus tai jopa liev\u00e4sti pienentynyt plasmatilavuus saattaisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kudosten typpisaturaatiota sukelluksen aikana. Varsinainen ydinsanoma ei ole, ett\u00e4 plasmatilavuutta tulisi suurentaa liikaa tai liian nopeasti, koska sill\u00e4 tavoin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lis\u00e4tt\u00e4isiin virtsan tuotantoa sen sijaan ett\u00e4 todella nesteytett\u00e4isiin kudoksia. Oma neuvoni on, ett\u00e4 kannattaa juoda lasillinen vett\u00e4 15&ndash;20 minuutin v\u00e4lein, jolloin kudokset ehtiv\u00e4t nesteyty\u00e4 ilman ett\u00e4 plasmatilavuus kasvaisi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Bennett:<\/strong> Osa sek\u00e4 liikunnan ett\u00e4 l\u00e4mm\u00f6lle altistumisen vaikutuksia sek\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 DCI-riski\u00e4 k\u00e4sittelevist\u00e4 tutkimuksista tuntuu esitt\u00e4v\u00e4n, osin paradoksaalisesti, ett\u00e4 liev\u00e4 nestehukka toisi jonkinasteista suojaa. V\u00e4itteen taustalla on yksi mahdollinen mekanismi, jonka oletetaan suojaavan kuplien muodostumiselta. Blatteau kollegoineen on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 ennen sukellusta harjoitettu liikunta tai l\u00e4mm\u00f6lle altistuminen saunassa sek\u00e4 jommankumman aikaansaama liev\u00e4 nestehukka ja v\u00e4hentynyt verivolyymi (hypovolemia) saattaa laskea syd\u00e4men minuuttitilavuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 typen kulkeutumista kudoksiin. T\u00e4h\u00e4n on kuitenkin olemassa lukuisia vastateorioita, eik\u00e4 tiedossani ole t\u00e4t\u00e4 nimenomaista v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevaa tutkimusaineistoa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">V\u00e4ite on oikeastaan melko yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Vaikka kuivumiseen liittyv\u00e4t riskit t\u00e4ytyy viel\u00e4 tarkkaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, kaikki t\u00e4h\u00e4n saakka tietoon tullut viittaa siihen, ett\u00e4 ennen sukellusta nautitut nesteet ovat pikemminkin hyv\u00e4st\u00e4 kuin pahasta. Esimerkiksi vuonna 2008 Gempp kollegoineen julkaisi vertailututkimuksen, jonka p\u00e4\u00e4telm\u00e4n\u00e4 oli: &rdquo;Ennen sukellusta suun kautta otettu nesteytys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 verenkierrossa olevia kuplia ja on siten suhteellisen helppo tapa pienent\u00e4\u00e4 sukeltajantaudin riski\u00e4.&rdquo; Kyseisess\u00e4 tutkimuksessa nesteytys &ndash; 1,3 litraa suola-\/glukoosiliuosta &ndash; lievensi nestehukkaa ja ehk\u00e4isi sukeltamisesta aiheutuvaa hypovolemiaa mutta ei muuttanut plasman pintaj\u00e4nnityst\u00e4. Oma suositukseni on, ett\u00e4 sukeltajien pit\u00e4isi pyrki\u00e4 turvaamaan riitt\u00e4v\u00e4 nesteensaanti ennen sukellusta ja aktiivisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sukeltamista, mik\u00e4li nestehukan mahdollisuus on olemassa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Brubakk:<\/strong> Tiedossani ei ole t\u00e4t\u00e4 tukevaa tutkimusaineistoa, enk\u00e4 liioin usko mink\u00e4\u00e4n teorian tukevan t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4. Suosittelen sukeltajia huolehtimaan riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 nesteytyksest\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Jotkut tutkijat ovat esitt\u00e4neet, ett\u00e4 ennen sukellusta nautitut antioksidantit, esimerkiksi C-vitamiini, tai muut ravintoaineet tai l\u00e4\u00e4kkeet, kuten nitroglyseriini, pienent\u00e4isiv\u00e4t DCI-riski\u00e4. Mill\u00e4 tavoin mainitut aineet pienent\u00e4isiv\u00e4t riski\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Balestra:<\/strong> Kokemus on osoittanut, ett\u00e4 t\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa ei oikeastaan liity kuplien muodostumiseen vaan endoteelitoimintaan. Sukelluksen j\u00e4lkeen, jolloin endoteelitoiminta<br \/> tilap\u00e4isesti heikentyy, antioksidantit pystyv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisen heikentymisen, mutta ei ole olemassa selv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kuplien syntymist\u00e4 pystytt\u00e4isiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisin ainein. Tutkimuksia asiasta on yh\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Bennett:<\/strong> Viime aikoina on ollut havaittavissa, ett\u00e4 kiinnostus endoteelitoiminnan muuttamiseen farmakologian keinoin on kasvanut. Yleens\u00e4 ottaen kiinnostavimpia ovat aineet, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t NO:n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, sek\u00e4 seurannaisvaikutukset alueilla (oletuksena on endoteeli), joissa kaasukuplia muodostuu. Kuplien muodostuminen aiheuttaa todenn\u00e4k\u00f6isesti endoteelivaurioita ja edist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 mikrovaskulaarista ahtaumaa ett\u00e4 hyytymiskaskadien aktivoitumista &ndash; molemmat muutoksia, jotka saattavat liitty\u00e4 suoraan DCI:n kliiniseen taudinkuvaan. Vaikka onkin viel\u00e4 aikaista, olemassa on todellakin joitakin sek\u00e4 el\u00e4inten ett\u00e4 ihmisten parissa tehdyist\u00e4 kokeista saatuja todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi lueteltujen aineiden nauttiminen saattaisi pienent\u00e4\u00e4 DCI-riski\u00e4 huomattavasti. Periaatteessa sek\u00e4 NO-luovuttajat (kuten nitroglyseriini) ett\u00e4 antioksidantit (kuten C-vitamiini) ehk\u00e4isev\u00e4t endoteelivaurioita aiheuttavaa aiheoksidatiivista stressi\u00e4, joka voi olla syyn\u00e4 siihen, miksi kuplien aikaansaamista vammoista koituu sukeltajille niin laaja-alaisia oireita.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Tutkimuksen aihepiiri on kiintoisa, ja saatamme pian saada joitakin pit\u00e4vi\u00e4 suosituksia sukeltajille. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on kuitenkin viel\u00e4 syyt\u00e4 varovaisuuteen. Monen mainitunkin aineen vaikutukset ulottuvat laajalle &ndash; haitalliset sivuvaikutuksetkaan eiv\u00e4t ole harvinaisia &ndash; eik\u00e4 meill\u00e4 ole toistaiseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n todistusaineistoa siit\u00e4, ett\u00e4 kliininen DCI pysytt\u00e4isiin ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n n\u00e4iden aineiden avulla.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Brubakk:<\/strong> N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 antioksidantit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kuplien muodostumista. Saattaa olla my\u00f6s niin, ett\u00e4 ne vaimentavat tulehdusreaktioita, jotka saattavat vaikuttaa DCI:n taustalla. Aihepiirist\u00e4 kaivataan lis\u00e4tutkimuksia, mutta l\u00e4hestymistapa on lupaava. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tutkittua tietoa antioksidanttien vaikutuksista terveisiin ihmisiin on saatu liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Rune Djurhuus:<\/strong> Typpimonoksidi (NO) on pieni v\u00e4litt\u00e4j\u00e4molekyyli, joka aiheuttaa lihasten rentoutumista ja verisuonten laajenemista. El\u00e4inkokeissa on havaittu, ett\u00e4 sellaisen farmakologisen aineen (esim. nitroglyseriinin) antaminen, joka vapauttaa typpimonoksidia verenkiertoon, saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaasukuplien muodostumista ja parantaa selviytymismahdollisuuksia dekompression j\u00e4lkeen. Ja toisin p\u00e4in, typpimonoksidisyntaasi-entsyymin (NOS), joka tuottaa typpimonoksidia verisuonten sis\u00e4puolta verhoavassa endoteelikerroksessa, est\u00e4minen pahensi DCI-oireita merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ruumiillisen liikunnan tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s stimuloivan typpimonoksidin muodostumista endoteelissa. Vallitsevana hypoteesina on sen vuoksi ollut, ett\u00e4 NO:n muodostumisella on merkityst\u00e4 verenkiertoj\u00e4rjestelm\u00e4n suojaamisessa kaasukuplien haitallisilta vaikutuksilta dekompression aikana.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Hapen osapaine yleens\u00e4 nousee sukeltamisen aikana. Osoitimme \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 hyperoksisilla olosuhteilla ei ole vaikutusta typpioksidisyntaasin kykyyn kehitt\u00e4\u00e4 typpimonoksidia ihmisen yksitt\u00e4isiss\u00e4 endoteelisoluissa. Kuitenkin, jotta entsyymi pystyisi toimimaan normaalisti, se on riippuvainen useista koentsyymeist\u00e4, erityisesti tetrahydrobiopteriinista (BH4). Kyseinen entsyymi hapettuu helposti, ja hapettunut olomuoto ei tue NO-synteesi\u00e4. Mik\u00e4li ihmisen endoteelisolut altistetaan hyperoksisille olosuhteille (noin 3 x hapen osapaine merenpinnan tasolla), BH4-pitoisuus laskee keskim\u00e4\u00e4rin 50 prosenttia. Hyperoksisille olosuhteille altistumisesta sukelluksen aikana saattaa sen vuoksi olla seurauksena laskenut BH4-pitoisuus, mik\u00e4 puolestaan rajoittaa typpioksidisyntaasin kyky\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 typpimonoksidia ja mahdollisesti nostaa DCI:n riski\u00e4. On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 tulokset on saatu testiolosuhteissa, mutta mik\u00e4li mekanismi pystyt\u00e4\u00e4n havainnollistamaan ja todentamaan el\u00e4mill\u00e4 (mieluiten ihmisill\u00e4) yksityiskohtaisesti, apukeinot alkavat vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6isilt\u00e4. Apua voitaisiin saada esimerkiksi hyperoksisten vaikutusten vastustamisesta suuremmin BH4-pitoisuuksin tai lis\u00e4antioksidantein, jotka vakauttavat kofaktorin alentuneen, aktiivisen muodon. Testiolosuhteissa on n\u00e4ytetty toteen, ett\u00e4 C-vitamiinin kaltainen yksinkertainen antioksidantti pystyy auttamaan BH4-pitoisuuden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Uusien tutkimustulosten my\u00f6t\u00e4 muut tekij\u00e4t voivat kuitenkin osoittautua keskeisemmiksi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>My\u00f6s lukuisia muita tekij\u00f6it\u00e4, esimerkiksi vibraatio ennen sukellusta, hapen esihengitys, &rdquo;treenaussukellukset&rdquo; ja saunassa k\u00e4ynti ennen sukellusta, on mainittu adaptoitumiskeinoina DCI:t\u00e4 vastaan. Onko t\u00e4llaisista v\u00e4itteist\u00e4 sovellettu mit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n?<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Balestra: <\/strong>Mainitut adaptoitumistekniikat liittyv\u00e4t suoraan tasaiseen syd\u00e4men sykkeeseen (sauna) tai lis\u00e4\u00e4ntyneeseen lymfaattiseen aktiivisuuteen (vibraatio, hapen esihengitys). Joissakin tapauksissa hapen esihengityksest\u00e4 oli ehtinyt kulua liian pitk\u00e4 aika ennen varsinaista sukellusta, jotta siit\u00e4 olisi voitu tehd\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia typen poistumiseen liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4. Kaikkien lueteltujen tekniikoiden ajatellaan liittyv\u00e4n pikemminkin mikrotumien tasaiseen erottumiseen kuin typen poistumiseen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Bennett:<\/strong> Kaikilla mainituilla keinoilla pyrit\u00e4\u00e4n pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n DCI-riski\u00e4 adaptoitumisen keinoin kuplien muodostumista vastaan. Ainoa keino, jota sovelletaan yleisesti sukeltajiin, ovat ns. treenaussukellukset, jolloin sukeltajat, joilla on edess\u00e4\u00e4n haastava (syv\u00e4lle teht\u00e4v\u00e4) sukellus, suorittavat sarjan sukelluksia, joista kukin tehd\u00e4\u00e4n edellist\u00e4 syvemm\u00e4lle sit\u00e4 mukaa kuin aiottu syvimm\u00e4lle teht\u00e4v\u00e4 sukellusp\u00e4iv\u00e4 l\u00e4henee. Vaikka n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 todellisen adaptoitumisen puolesta tai sit\u00e4 vastaan on vain v\u00e4h\u00e4n, treenaussukellusten hy\u00f6dyllisyyden puolesta puhuu kuitenkin moni hyv\u00e4 syy, kuten laitteisiin ja merioloihin totuttautuminen, laitteistojen tarkastus turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja hyvien sukellusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mieleen palauttaminen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Eritoten Euroopassa on meneill\u00e4\u00e4n pyrkimyksi\u00e4 arvioida eri adaptoitumisstrategioiden, mukaan lukien yll\u00e4 mainittujen, roolia. Esimerkiksi Blatteau kollegoineen on raportoinut, ett\u00e4 saunominen ennen sukellusta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuplien m\u00e4\u00e4r\u00e4 &ndash; h\u00e4n pohjaa v\u00e4itteens\u00e4 simuloituun, vapaaehtoisten tekem\u00e4\u00e4n sukellukseen. Toistaiseksi kaikki on pelkk\u00e4\u00e4 teoriaa, eik\u00e4 tiedossani ole, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tutkitusta olisi toteutettu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Brubakk: <\/strong>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia ei ole tullut ilmi, mutta tiedot antavat olettaa, ett\u00e4 tekniikoiden avulla saatettaisiin pysty\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kuplien muodostusta.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><em><strong>Asiantuntijoina<\/p>\n<p> <\/strong><\/em><strong>Costantino Balestra<\/strong>, Ph.D., on DAN Europen tutkimus- ja koulutusosaston varapuheenjohtaja, DAN Europen aluep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (Benelux ja Ranska) sek\u00e4 EUBS:n varapuheenjohtaja (European Underwater and Baromedical Society). Lis\u00e4ksi h\u00e4nen johdossaan on ymp\u00e4rist\u00f6fysiikan, ik\u00e4\u00e4ntymisen ja ty\u00f6fysiologian laboratorio Haute Ecole Paul-Henri Spaak -yliopistossa&nbsp;Belgian Brysseliss\u00e4. H\u00e4nen t\u00e4rkeimm\u00e4t tutkimuksensa keskittyv\u00e4t fysiologiaan \u00e4\u00e4riolosuhteissa sek\u00e4 urheilutieteeseen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Michael Bennett<\/strong>, M.D., FANZCA, ANZCA Cert DHM, on vanhempi asiantuntija Prince of Wales Hospitalissa ja ylipainel\u00e4\u00e4ketieteen dosentti University of New South Wales -yliopistossa Australian Sydneyss\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on 17 vuoden kokemus sukellusvammojen et\u00e4hoidosta etel\u00e4isell\u00e4 Tyynell\u00e4 valtamerell\u00e4, ja h\u00e4n suoritti tohtorin tutkintonsa sukellus- ja ylipainel\u00e4\u00e4ketieteen evidensseihin perustuvalla tutkimuksellaan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Alf O. Brubakk<\/strong>, M.D., on ymp\u00e4rist\u00f6fysiikan professori University of Science and Technologyssa Norjan Trondheimissa. Ty\u00f6uransa h\u00e4n on tehnyt kardiologian and anestesiologian parissa, ja h\u00e4n on tutkinut dekompressiotautia yli 20 vuoden ajan. H\u00e4nen muita tutkimuskohteitaan ovat ymp\u00e4rist\u00f6fysiikan muut osa-alueet, kuten kylmyyden vaikutukset sek\u00e4 ulkoavaruus.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Rune Djurhuus<\/strong>, Ph.D., on biokemian ja toksikologian tutkimuskoordinaattori Underwater Interventionissa Norjan Bergeniss\u00e4. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy sukeltajien hengityskaasujen kemialliseen pilaantumiseen (ylipainetoksikologia) sek\u00e4 solujen puolustusmekanismeihin dekompressiostressin aiheuttamien endoteelivaurioiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>On yleisesti hyv\u00e4ksytty tosiasia, ett\u00e4 sukeltajantaudin t\u00e4rkeimpi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 ovat sukelluksen kesto ja syvyys. Sukeltajia kiinnostaa kuitenkin hyvin paljon my\u00f6s se, mill\u00e4 tavoin muut tekij\u00e4t, kuten&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11374704,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[],"authors":[707],"class_list":["post-11385918","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","authors-brian-harper-fi_fi"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v24.2 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Adaptoituminen ja DCI - Alert Diver<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Adaptoituminen ja DCI - Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"On yleisesti hyv\u00e4ksytty tosiasia, ett\u00e4 sukeltajantaudin t\u00e4rkeimpi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 ovat sukelluksen kesto ja syvyys. Sukeltajia kiinnostaa kuitenkin hyvin paljon my\u00f6s se, mill\u00e4 tavoin muut tekij\u00e4t, kuten...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2013-05-14T22:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1120\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"microfilla\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"microfilla\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/\"},\"author\":{\"name\":\"microfilla\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\"},\"headline\":\"Adaptoituminen ja DCI\",\"datePublished\":\"2013-05-14T22:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2013-05-14T22:00:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/\"},\"wordCount\":1936,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg\",\"articleSection\":[\"Artikkelit\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/\",\"name\":\"Adaptoituminen ja DCI - Alert Diver\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg\",\"datePublished\":\"2013-05-14T22:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2013-05-14T22:00:00+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1120},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Adaptoituminen ja DCI\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"description\":\"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"width\":512,\"height\":512,\"caption\":\"Alert Diver Europe\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\",\"name\":\"microfilla\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"microfilla\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/microfilla.com\"],\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Adaptoituminen ja DCI - Alert Diver","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Adaptoituminen ja DCI - Alert Diver","og_description":"On yleisesti hyv\u00e4ksytty tosiasia, ett\u00e4 sukeltajantaudin t\u00e4rkeimpi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 ovat sukelluksen kesto ja syvyys. Sukeltajia kiinnostaa kuitenkin hyvin paljon my\u00f6s se, mill\u00e4 tavoin muut tekij\u00e4t, kuten...","og_url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/","og_site_name":"Alert Diver","article_published_time":"2013-05-14T22:00:00+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1120,"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"microfilla","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"microfilla","Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/"},"author":{"name":"microfilla","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b"},"headline":"Adaptoituminen ja DCI","datePublished":"2013-05-14T22:00:00+00:00","dateModified":"2013-05-14T22:00:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/"},"wordCount":1936,"publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg","articleSection":["Artikkelit"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/","name":"Adaptoituminen ja DCI - Alert Diver","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg","datePublished":"2013-05-14T22:00:00+00:00","dateModified":"2013-05-14T22:00:00+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#primaryimage","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/preconditioning-and-dci-bannerweb-2560x1120-1.jpg","width":2560,"height":1120},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/adaptoituminen-ja-dci\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Adaptoituminen ja DCI"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","name":"Alert Diver Europe","description":"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.","publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization","name":"Alert Diver Europe","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","width":512,"height":512,"caption":"Alert Diver Europe"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b","name":"microfilla","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","caption":"microfilla"},"sameAs":["https:\/\/microfilla.com"],"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11385918"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385918\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11374704"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11385918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11385918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11385918"},{"taxonomy":"authors","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/authors?post=11385918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}