{"id":11385921,"date":"2013-12-01T00:00:00","date_gmt":"2013-11-30T23:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/alertdiver.eu\/uncategorized-fi_fi\/voinko-minakin-saada-sen\/"},"modified":"2013-12-01T00:00:00","modified_gmt":"2013-11-30T23:00:00","slug":"voinko-minakin-saada-sen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/","title":{"rendered":"Voinko min\u00e4kin saada sen?"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">Osa sukellusmatkailun vieh\u00e4tyst\u00e4 on mahdollisuus nauttia ainutlaatuisista maanp\u00e4\u00e4llisist\u00e4 ja vedenalaisista maisemista. Eksoottiset kohteet houkuttelevat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 kauneudellaan mutta ne saattavat my\u00f6s k\u00e4tke\u00e4 ainutkertaisia terveysriskej\u00e4. DANin l\u00e4\u00e4ketieteelliselt\u00e4 tiimilt\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n usein neuvoa erilaisiin matkailuun liittyviin vaivoihin; t\u00e4m\u00e4 artikkeli on katsaus joihinkin usein esitettyihin kysymyksiin.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Monien kehittyneiden maiden asukkaille entisajan taudit ja vitsaukset ovat pelkk\u00e4 kaukainen muisto, jos sit\u00e4k\u00e4\u00e4n. L\u00e4\u00e4ketieteen kehitysaskeleet ja julkinen terveydenhuolto ovat joko h\u00e4vitt\u00e4neet sairaudet kokonaan tai minimoineet monien sellaisten sairauksien vaikutukset, jotka aiemmin vaativat lukuisten ihmisten hengen. Mutta karu totuus on, ett\u00e4 samat sairaudet ovat yh\u00e4 todellisuutta monissa maailman kolkissa, ja jotkin niist\u00e4 levi\u00e4v\u00e4t alueille, jotka aiemmin olivat niilt\u00e4 suojassa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Onneksi moniin vakaviin sairauksiin on ehk\u00e4isykeino. Tee hieman taustaty\u00f6t\u00e4 ennen matkaasi &ndash; matkaterveys alkaa kotoa. Matkailijoiden ulottuvilla on useita luotettavia ja ajantasaisia tietol\u00e4hteit\u00e4, mm. internet-sivut, joita yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t Centers for Disease Control and Prevention (CDC), Euroopassa The European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC) sek\u00e4 Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO. My\u00f6s DAN tukeutuu mainittuihin l\u00e4hteisiin sairauksien ehk\u00e4isy\u00e4 ja mahdollisia matkailijan terveysriskej\u00e4 koskeviin kysymyksiin vastatessaan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Rokotukset<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Sairauden levi\u00e4misen and sen tarttumisen est\u00e4minen on tehokkaimpia tapoja edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4.<\/strong> On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, nukkua riitt\u00e4v\u00e4sti ja huolehtia riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ravinnonsaannista ja nesteytyksest\u00e4, mutta yht\u00e4 lailla t\u00e4rke\u00e4t rokotukset ovat keino suojautua monilta sellaisilta taudeilta, joihin ei ole olemassa erityist\u00e4 hoitoa. Varmista ett\u00e4 rokotussuojasi on ajan tasalla; kysy l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4si, suositellaanko kohteeseesi matkustaville rokotteita, joita sinulta puuttuu, tai tarvitsetko tehosteita rokotussuojaasi. Tyypillisimmin suositellut rokotukset ovat hepatiitti A ja B sek\u00e4 DTaP-yhdistelm\u00e4rokote. Muita ovat polio sek\u00e4 vesirokko.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ellet muista, milloin olet saanut kyseiset rokotukset tai oletko saanut niit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, l\u00e4\u00e4k\u00e4risi pystyy testaamaan verest\u00e4si vasta-aineet ja varmistumaan riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 immuniteetista. Koska jotkin rokotuksista otetaan sarjana, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin puheille kannattaa menn\u00e4 jo hyviss\u00e4 ajoin ennen matkaa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong><br \/><strong>Vesikauhu<\/strong><\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Vesikauhu on virustauti, joka vaikuttaa keskushermostoon. Useimmiten se saadaan koiran tai villiel\u00e4imen puremasta infektoituneen syljen v\u00e4lityksell\u00e4. Tartunta johtaa l\u00e4hes aina kuolemaan, mik\u00e4li immuniteetti puuttuu. Pureman j\u00e4lkeen annettu rokotus on tehokas tapa est\u00e4\u00e4 vesikauhu, kunhan rokote annetaan ennen oireiden alkamista. Ensioireet voivat jatkua p\u00e4ivi\u00e4 pureman j\u00e4lkeen. Ne muistuttavat flunssaa ja niihin kuuluu yleist\u00e4 heikkoutta, kuumetta ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. Alun j\u00e4lkeen oireet kehittyv\u00e4t ahdistuneisuudesta, sekavuudesta ja rauhattomuudesta hourailuun, hallusinaatioihin, unettomuuteen, halvaukseen, nielemisvaikeuksiin sek\u00e4 syljenvuotoon. Kuolema seuraa yleens\u00e4 p\u00e4ivien kuluessa n\u00e4ist\u00e4 oireista.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">CDC (<a title=\"Centers for Disease Control and Prevention\" rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Centers_for_Disease_Control_and_Prevention\" class=\"external-link\">Centers for Disease Control and Prevention<\/a>) suosittelee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n villej\u00e4 tai tuntemattomia el\u00e4imi\u00e4 (kuten koiria, kissoja, pesukarhuja, haisun\u00e4\u00e4ti\u00e4, frettej\u00e4, kettuja, apinoita ja lepakoita). Mik\u00e4li et pysty olemaan varma siit\u00e4, ett\u00e4 et matkallasi t\u00f6rm\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4, harkitse rokotuksia. Vesikauhurokote otetaan kolmen pistoksen sarjana, joka annetaan nelj\u00e4n viikon mittaisella ajanjaksolla. Vaikka olisitkin ottanut rokotuksen ennen altistusta, sinun on silti hakeuduttava l\u00e4\u00e4k\u00e4riin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, mik\u00e4li joudut tautia mahdollisesti kantavan el\u00e4imen puremaksi tai raapimaksi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Malaria<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Malaria on pahimmassa tapauksessa tappava vektorihyttysten levitt\u00e4m\u00e4 tarttuva tauti, joka v\u00e4littyy ihmisiin ja muihin selk\u00e4rankaisiin naaraspuoleisen <em>Anopheles-<\/em>suvun hyttysten kautta. Kyseisi\u00e4 tautia levitt\u00e4vi\u00e4 y\u00f6el\u00e4imi\u00e4 tavataan trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla ymp\u00e4ri maailman, ja ne saattavat siirt\u00e4\u00e4 verenkiertoon <em>Plasmodium<\/em>-sukuun kuuluvan loisen imiess\u00e4\u00e4n veriaterian. CDC:n arvion mukaan malariatapauksia oli vuonna 2010 maailmanlaajuisesti 216 miljoonaa, joista arviolta 655 000 oli kuolemantapausta &ndash; niist\u00e4 91 prosenttia Afrikassa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">CDC ja WHO pit\u00e4v\u00e4t internet-sivuillaan maakohtaista listaa maista, saarista ja tietyist\u00e4 alueista, joissa malariariski on olemassa. Tutustu sivuihin matkaa suunnitellessasi ja ota selv\u00e4\u00e4, onko malaria yleinen kohteessasi. Kaukomatkailun yleistyess\u00e4 malariaa saattaa alkaa puhjeta maissa, joissa tautia ei normaalioloissa tavata. Suositukset ennaltaehk\u00e4isev\u00e4st\u00e4 l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4 perustuvat siihen, mik\u00e4 tai mitk\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet tehoavat parhaiten tietyll\u00e4 riskialueella. L\u00e4\u00e4kkeen valinta perustuu matkakohteessa vallitsevaan resistenssitilanteeseen eli siihen, onko tietyll\u00e4 alueella resistenssi\u00e4 jollekin tietylle malarial\u00e4\u00e4kkeelle.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kun henkil\u00f6 on saanut tartunnan, loinen matkaa veren mukana maksaan, jossa se k\u00e4y l\u00e4pi it\u00e4misajan, joka kest\u00e4\u00e4 viikosta useisiin kuukausiin. Sen j\u00e4lkeen loiset siirtyv\u00e4t veren punasoluihin, miss\u00e4 ne kahdentuvat, kunnes punasolut repe\u00e4v\u00e4t. T\u00e4st\u00e4 on seurauksena flunssan kaltaisia oireita, my\u00f6s virtsa voi tummua.&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Vastustuskyky tavallisimmin k\u00e4ytetyille l\u00e4\u00e4kkeille on kasvava maailmanlaajuinen ongelma. WHO:n tartuntatautien valvonta- ja reagointiverkostokomitea m\u00e4\u00e4rittelee vastustuskyvyn l\u00e4\u00e4kkeille seuraavasti: &rdquo;Loisen sitkeys p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 elossa ja\/tai lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 huolimatta annetusta ja imeytyneest\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4, joka on annettu suositusten mukaisina tai niit\u00e4 suurempina annoksina, kuitenkin toleransseja ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.&rdquo; T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee yleens\u00e4 ottaen loisten sitkeydelle hoidon j\u00e4lkeen; on olemassa yksitt\u00e4isi\u00e4 loisia, jotka ovat vastustuskykyisi\u00e4 tietyille l\u00e4\u00e4kkeille.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Riski sairastua malariaan vaihtelee alueittain. Useimmille malaria-alueille matkaaville taudin ehk\u00e4isy on huomattavasti helpompaa, turvallisempaa ja edullisempaa kuin sen hoitaminen.&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Denguekuume<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Denguekuume on niin ik\u00e4\u00e4n hyttysten levitt\u00e4m\u00e4 tauti. Sen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii useampi <em>Aedes<\/em><em>-suvun laji<\/em>; kyseisen virusinfektion esiintyneisyys ja maantieteellinen levinneisyys on lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Denguekuumetta levitt\u00e4viin hyttyslajeihin kuuluvat <em>Aedes aegypti<\/em> sek\u00e4 <em>Aedes albopictus<\/em>, jotka poikkeavat muista siin\u00e4, ett\u00e4 ne el\u00e4v\u00e4t ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ihmisasumusten l\u00e4hettyvill\u00e4 ja lent\u00e4v\u00e4t matalalla. WHO:n mukaan denguekuume on maailmanlaajuisesti laajimmin levinnyt hyttysten v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 virustauti, jonka tartuntoja arvioidaan olevan vuosittain yli 50 miljoonaa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Alkuper\u00e4inen tartunta saattaa menn\u00e4 ohi huomaamatta, tai se saattaa ilmet\u00e4 flunssaoireina.<\/strong> T\u00e4ysin oireettomat henkil\u00f6t tai henkil\u00f6t, joilla on lievi\u00e4, miltei huomaamattomia oireita, saattavat ryhty\u00e4 kantajiksi ja tehd\u00e4 mahdolliseksi taudin levi\u00e4misen yli valtakuntien rajojen. Taudin kliiniset oireet ilmestyv\u00e4t tyypillisesti 4&ndash;6 p\u00e4iv\u00e4n kuluttua puremasta. Oireisiin kuuluvat \u00e4killisesti alkavat vilunv\u00e4ristykset, kuume, kova p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky sek\u00e4 voimakas lihas- ja nivelkipu, josta usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuvailevaa nimityst\u00e4 &ldquo;luunkatkojakuume&rdquo; (breakbone fever). Muita oireita ovat esimerkiksi vatsakipu, oksentelu sek\u00e4 lapsilla ysk\u00e4. Oireet jatkuvat yleens\u00e4 noin viikon, ja osalla potilaista l\u00e4mp\u00f6tila saattaa \u00e4killisesti laskea kolmantena tai nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (saddleback fever).<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Denguekuumeesta on olemassa harvinaisempi vaarallisempi muoto, joka tunnetaan verenvuotokuumeena (DHF, dengue hemorrhagic fever). Nimens\u00e4 mukaisesti kliinisiin oireisiin lukeutuvat verenvuoto, mustelmataipumus, veri virtsassa ja ulosteessa, ihottuma ja syv\u00e4 sokki. Sairauden kyseinen muoto on usein seurausta uudesta denguekuumetartunnasta, jolloin elimist\u00f6ss\u00e4 on yh\u00e4 vasta-aineita aiemmasta tartunnasta. Sen vuoksi tautia tavataan eniten endeemisill\u00e4 alueilla (eli alueilla, joilla tautia tiedet\u00e4\u00e4n yleisesti olevan) sek\u00e4 pikkulapsilla, joilla on yh\u00e4 \u00e4idinmaidosta saamiaan vasta-aineita kehossaan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Denguekuumeen diagnosointi perustuu laajalti sen kliiniseen ilmenemiseen, ja diagnoosia annetaan tavallisesti enemm\u00e4n endeemisill\u00e4 seuduilla, joissa kliinikot ovat todistamassa tilan useammin. Henkil\u00f6t, jotka saapuvat esimerkiksi ensihoitoon mutta eiv\u00e4t kerro matkustaneensa vastik\u00e4\u00e4n, saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 diagnosoimatta. Koska kyse on virustartunnasta, hoito on tukevaa eli oireita helpottavaa, l\u00e4hinn\u00e4 nesteytyst\u00e4 sek\u00e4 kipul\u00e4\u00e4kityst\u00e4. Vaikka hoito ei olekaan parantavaa, herkk\u00e4 kliininen ep\u00e4ily saattaa mahdollistaa tarkemman arvioinnin ja my\u00f6s est\u00e4\u00e4 turhan testaamisen. T\u00e4llainen oivaltava toiminta saattaa lis\u00e4ksi mahdollistaa paremmin soveltuvan seurannan sek\u00e4 nopeamman reagoinnin, mik\u00e4li oireet pahenevat.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Hyttysenpuremilta suojautuminen<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Denguekuumeen ja malarian est\u00e4misess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa on hyttysten puremilta suojautuminen. K\u00e4yt\u00e4 suojaavaa vaatetusta (pitk\u00e4t hihat ja lahkeet, umpinaiset keng\u00e4t) sek\u00e4 DEET-hyttyskarkotetta (sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tehokasta dietyylitoluamidia). Siit\u00e4, ett\u00e4 karkotteet, joissa DEET-osuus on yli 50 %, olisivat muita tehokkaampia, ei ole todisteita. Asuintiloista voi tehd\u00e4 turvallisemmat asentamalla ikkunoihin hyttysverkot sek\u00e4 poistamalla tiloista mahdolliset kannettomat vesiastiat, jotka mahdollistaisivat siki\u00e4misen. S\u00e4ngyn ylle laitetaan hyttysverkko (helma patjan alle). Denguekuumetta levitt\u00e4v\u00e4t <em>Aedes<\/em>-suvun hyttyset eiv\u00e4t pysty lent\u00e4m\u00e4\u00e4n muutamaa metri\u00e4 korkeammalla, ja onkin saatu todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 yl\u00e4pediss\u00e4 nukkuminen &ndash; jonka yll\u00e4 hyttysverkko &ndash; on my\u00f6s yksi hyv\u00e4 strategia. Samat turvatoimenpiteet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t samalla riski\u00e4 tulla jonkin harmittomamman hy\u00f6nteisen puremaksi tai pist\u00e4m\u00e4ksi &ndash; sellainen kun voisi yht\u00e4 lailla tehd\u00e4 lomaan ik\u00e4v\u00e4n s\u00e4r\u00f6n.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Ruoka ja juoma<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lomakohteitten ja suurten hotellien toimijat tekev\u00e4t kaikkensa asiakkaittensa hyvinvoinnin eteen &ndash; turvallisten ja terveellisten olosuhteitten on my\u00f6s heid\u00e4n oma etunsa. Mik\u00e4li et pysty luottamaan ruoan turvallisuuteen, muista hokema: &rdquo;kiehauta, keit\u00e4, kuori &ndash; tai anna olla.&rdquo; Kuuma ja h\u00f6yry\u00e4v\u00e4 ruoka on turvallista, samoin kuluttajan itsens\u00e4 kuorima tuore hedelm\u00e4. Leip\u00e4kin on turvallista, mutta v\u00e4lt\u00e4 buffet-p\u00f6yti\u00e4, huoneenl\u00e4mp\u00f6isi\u00e4 ruokia, ennalta kuorittuja hedelmi\u00e4, raakaruokaa ja salaatteja. V\u00e4lt\u00e4 my\u00f6s raakoja tai huonosti keitettyj\u00e4 merenel\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 maitotuotteita, ellei niit\u00e4 ole keitetty tai past\u00f6roitu.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Hanavesi on lomakohteissa yleens\u00e4 juomakelpoista, mutta \u00e4l\u00e4 ep\u00e4r\u00f6i kysy\u00e4 veden alkuper\u00e4st\u00e4 ja puhdistusmenetelm\u00e4st\u00e4 ennen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Mik\u00e4li uskaltaudutaan lomakohteiden ulkopuolelle, ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4 on enemm\u00e4n. Veden l\u00e4hde ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tiedossa, ja sen juomakelpoisuutta voi olla syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4. Tehtaalla pullotettu vesi on turvallista, samoin kuin muut sinet\u00f6idyll\u00e4 korkilla suljetut juomat. Joillakin alueilla on ehk\u00e4 hyv\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mukaan omat juomapullot omasta hotellista tai hankkia pullotettua vett\u00e4 ennen retke\u00e4. Mik\u00e4li yht\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilet ostamasi vesipullon tiiviytt\u00e4, \u00e4l\u00e4 juo siit\u00e4. My\u00f6s j\u00e4\u00e4palat kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4li et tied\u00e4, mist\u00e4 niiden vesi on per\u00e4isin.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Ciguatera-kalamyrkytys<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Monien ruoasta per\u00e4isin olevien taudinaiheuttajien riski\u00e4, esimerkkein\u00e4 salmonella- ja kolibakteeri, voi minimoida k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 ruokaa oikein. S\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n on kuitenkin poikkeuksia, joista ciguatera on huomionarvoinen<em>.<\/em> Siguatoksiinia muodostuu alun perin panssarilev\u00e4ss\u00e4, pieniss\u00e4 meriorganismeissa, joita sy\u00f6v\u00e4t kasvinsy\u00f6j\u00e4kalat, joita puolestaan sy\u00f6v\u00e4t kookkaammat petokalat, kuten piikkimakrillit, barrakudat, napsijat ja meriahvenet. Kyseisest\u00e4 myrkyst\u00e4 tekee muista poikkeavan se, ett\u00e4 se kest\u00e4\u00e4 kuumentamista, eli keitt\u00e4minen ei h\u00e4vit\u00e4 myrkky\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ciguateran oireet alkavat tyypillisesti 6&ndash;12 tunnin kuluttua ruoan nauttimisesta, ja niit\u00e4 ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja huulten ja suun alueen tunnottomuus tai pistely. Tunnottomuus ja pistely voivat levit\u00e4 raajoihin. Potilaalla saattaa jopa olla nopeasti vaihtelevia kuuman ja kylm\u00e4n tuntemuksia. Myrkky ei yleens\u00e4 ole hengenvaarallinen, mutta t\u00e4st\u00e4 on ollut poikkeuksia. Ciguateran oireita on erehdyksess\u00e4 voitu luulla sukeltajantaudiksi, jolloin ylipainehoito ole tehonnut. Hoito on tukevaa, ja oireet yleens\u00e4 helpottavat muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 tai viikossa. <strong>Paras tapa selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kalaa voi sy\u00f6d\u00e4 turvallisin mielin, on kysy\u00e4 paikallisilta asukkailta &ndash; \u00e4l\u00e4 ep\u00e4r\u00f6i kysy\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Turistiripuli<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Turistiripuli saattaa puhjeta, vaikka sit\u00e4 miten yritt\u00e4isi est\u00e4\u00e4. Hoitoon ei yleens\u00e4 tarvita l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, milloin l\u00e4\u00e4k\u00e4riin on hakeuduttava, eik\u00e4 l\u00e4htemisen kanssa t\u00e4ll\u00f6in kannata vitkastella. Voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apunasi seuraavia kriteereit\u00e4, kun mietit, milloin olisi syyt\u00e4 hakeutua hoitoon:&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&bull; ripuli ja siihen liittyv\u00e4, yli 12 tuntia jatkuva vatsakipu<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&bull; ripuli johon liittyy yli 39 \u02daC:n kuume<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&bull; kipu joka paikallistuu tietylle alueelle vatsaa<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&bull; ep\u00e4tavallisen kova tai pehme\u00e4 vatsa<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&bull; sokkioireet (huimaus, nopea hengitys, nopea pulssi, hikoilu, ahdistuneisuus)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&bull; veri virtsassa tai ulosteessa<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Vaikka ei kokisikaan mit\u00e4\u00e4n mainituista vakavammista varoitusmerkeist\u00e4, yli 24 tuntia jatkunut ripuli on aina syy hakeutua l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle. Nestehukka saattaa ehti\u00e4 niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 henkil\u00f6 ei yksin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n juomalla pysty en\u00e4\u00e4 korvaamaan menett\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 nestem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. K\u00e4sikauppal\u00e4\u00e4kkein\u00e4 myyt\u00e4vi\u00e4 ripulil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti, ja ne saattavat helpottaa oloa. Niit\u00e4 ei kuitenkaan suositella k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kuin 1&ndash;2 p\u00e4iv\u00e4n ajan, ja&nbsp; ne k\u00e4yv\u00e4t pikemminkin tilap\u00e4iseksi helpotukseksi kuin vaivan lopettajaksi. Turistiripuliin voidaan my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 antibiootteja, jotka saattavat nopeuttaa paranemista.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><strong>Haavat<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Korkeat l\u00e4mp\u00f6tilat ja kosteus, endeemiset taudinaiheuttajat sek\u00e4 vaihtelut hygienian tasossa merkitsev\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4 <strong>joillakin trooppisilla alueilla haavojen tulehtumisriski on suurempi.<\/strong> Haava pit\u00e4\u00e4 puhdistaa huolella heti kun verenvuoto on tyrehtynyt. Kuollut aines poistetaan huuhtelemalla haavaa juomakelpoisella vedell\u00e4, samalla huuhtoutuvat patogeenit. Haavaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 alue pest\u00e4\u00e4n saippualla &ndash; kotona k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4sisaippuaa vastaava saippua k\u00e4y hyvin. K\u00e4yt\u00e4 harkintasi mukaan antibioottista voidetta ja steriili\u00e4 sidett\u00e4. Pid\u00e4 haava mahdollisimman puhtaana ja kuivana. Puhdista haava p\u00e4ivitt\u00e4in, kunnes se umpeutuu. Hakeudu l\u00e4\u00e4k\u00e4riin, mik\u00e4li havaitset punoitusta, kuumetta, lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 m\u00e4rkimist\u00e4 tai kipua.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Paras suojautumiskeino sairautta vastaan ovat terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat, hygieniasta huolehtiminen, terveellinen ruokavalio ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta. Matkalle kannattaa valmistautua ottamalla selv\u00e4\u00e4 mahdollisista kohteelle tyypillisist\u00e4 taudeista sek\u00e4 ryhtym\u00e4ll\u00e4 tarvittaviin ennakkovalmisteluihin niiden suhteen. Valmistelut helpottavat my\u00f6s tekem\u00e4\u00e4n valintoja ruoan ja juoman, retkien ja aktiviteettien v\u00e4lill\u00e4. Suunnittelemalla ja ennakoivilla toimilla teet matkastasi sujuvan ja palkitsevan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><em>J<span lang=\"fi\" id=\"result_box\" class=\"short_text\"><span class=\"hps\">oulukuu<\/span><\/span> 2013<\/em><\/p>\n<p><p style=\"text-align: justify;\"><strong>Malarial\u00e4\u00e4kitys ja sukeltaminen<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Matkailevat sukeltajat kysyv\u00e4t usein, mitk\u00e4 malarial\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 ovat turvallisia sukeltajille. Aika ajoin asiasta nousee ilmoille v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa. Joskus on v\u00e4itetty erheellisesti, ett\u00e4 jotkin malarial\u00e4\u00e4kkeet kasvattavat sukeltajantaudin riski\u00e4, mutta v\u00e4itett\u00e4 ole pystytty osoittamaan todeksi. Meflokiinilla (Lariam<sup>&reg;<\/sup>) voi olla sivuvaikutuksia, jotka saattavat muistuttaa DCI:n oireita. Harvinaisempia huolta her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 sivuvaikutuksia ovat lennokkaat tai oudot unet, levottomuus tai ahdistuneisuus, sekavuus, vainoharhaisuus ja masennus. Mainitut sivuoireet ovat harvinaisia joskin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ongelmallisia ilmetess\u00e4\u00e4n kesken sukelluksen.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">DANin l\u00e4\u00e4ketieteelliselle neuvontaosastolle on raportoitu tietyill\u00e4 alueilla toimivista sukellusoperaattoreista, jotka ovat kielt\u00e4ytyneet palvelemasta meflokiini\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 sukeltajia l\u00e4\u00e4kkeen joiden tunnettujen sivuvaikutusten takia. Mahdollisen riidan v\u00e4ltt\u00e4miseksi sukeltajien kannattaisi harkita vaihtoehtoisen, kyseiselle alueelle yht\u00e4 lailla sopivan l\u00e4\u00e4kityksen hankkimista. Jotkin yhdysvaltain armeijan jaostot kielt\u00e4v\u00e4t miehist\u00f6\u00e4\u00e4n ja sukeltajiaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 meflokiini\u00e4. Tunnetuimmat l\u00e4\u00e4kevaihtoehdot ovat klorokiini (Aralen<sup>&reg;<\/sup>), atovakoni\/proguaniili (Malarone<sup>&reg;<\/sup>) ja doksisykliini, joista yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tiedet\u00e4 koituneen erityisi\u00e4 ongelmia sukeltajille.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Selvit\u00e4, mit\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4 tai l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 suositellaan tehoavimpina matkako<span style=\"color: rgb(51, 102, 255);\">hteessasi. K\u00e4yt\u00e4 apunasi <\/span><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.cdc.gov\" class=\"external-link\"><span style=\"color: rgb(51, 102, 255);\">CDC:n internet-sivuostoa<\/span><\/a> (Euroopassa: <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.ecdc.europa.eu\/en\/Pages\/home.aspx\" class=\"external-link\"><span style=\"color: rgb(51, 102, 255);\">ECDC<\/span><\/a>) tai <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.who.int\/en\/\" class=\"external-link\"><span style=\"color: rgb(51, 102, 255);\">WHO:n internet-sivustoa<\/span><\/a> ja keskustele sitten kunkin l\u00e4\u00e4kkeen hy\u00f6dyist\u00e4 ja haitoista oman l\u00e4\u00e4k\u00e4risi kanssa.<\/p>\n<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osa sukellusmatkailun vieh\u00e4tyst\u00e4 on mahdollisuus nauttia ainutlaatuisista maanp\u00e4\u00e4llisist\u00e4 ja vedenalaisista maisemista. Eksoottiset kohteet houkuttelevat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 kauneudellaan mutta ne saattavat my\u00f6s k\u00e4tke\u00e4 ainutkertaisia terveysriskej\u00e4. DANin l\u00e4\u00e4ketieteelliselt\u00e4&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11374774,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[],"authors":[1431],"class_list":["post-11385921","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","authors-marty-mccafferty-fi_fi"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v24.2 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Voinko min\u00e4kin saada sen? - Alert Diver<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Voinko min\u00e4kin saada sen? - Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Osa sukellusmatkailun vieh\u00e4tyst\u00e4 on mahdollisuus nauttia ainutlaatuisista maanp\u00e4\u00e4llisist\u00e4 ja vedenalaisista maisemista. Eksoottiset kohteet houkuttelevat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 kauneudellaan mutta ne saattavat my\u00f6s k\u00e4tke\u00e4 ainutkertaisia terveysriskej\u00e4. DANin l\u00e4\u00e4ketieteelliselt\u00e4...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2013-11-30T23:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1333\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"microfilla\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"microfilla\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/\"},\"author\":{\"name\":\"microfilla\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\"},\"headline\":\"Voinko min\u00e4kin saada sen?\",\"datePublished\":\"2013-11-30T23:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2013-11-30T23:00:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/\"},\"wordCount\":2217,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg\",\"articleSection\":[\"Artikkelit\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/\",\"name\":\"Voinko min\u00e4kin saada sen? - Alert Diver\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg\",\"datePublished\":\"2013-11-30T23:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2013-11-30T23:00:00+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg\",\"width\":2000,\"height\":1333},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Voinko min\u00e4kin saada sen?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"description\":\"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\",\"name\":\"Alert Diver Europe\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png\",\"width\":512,\"height\":512,\"caption\":\"Alert Diver Europe\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b\",\"name\":\"microfilla\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"microfilla\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/microfilla.com\"],\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Voinko min\u00e4kin saada sen? - Alert Diver","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Voinko min\u00e4kin saada sen? - Alert Diver","og_description":"Osa sukellusmatkailun vieh\u00e4tyst\u00e4 on mahdollisuus nauttia ainutlaatuisista maanp\u00e4\u00e4llisist\u00e4 ja vedenalaisista maisemista. Eksoottiset kohteet houkuttelevat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 kauneudellaan mutta ne saattavat my\u00f6s k\u00e4tke\u00e4 ainutkertaisia terveysriskej\u00e4. DANin l\u00e4\u00e4ketieteelliselt\u00e4...","og_url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/","og_site_name":"Alert Diver","article_published_time":"2013-11-30T23:00:00+00:00","og_image":[{"width":2000,"height":1333,"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"microfilla","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"microfilla","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/"},"author":{"name":"microfilla","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b"},"headline":"Voinko min\u00e4kin saada sen?","datePublished":"2013-11-30T23:00:00+00:00","dateModified":"2013-11-30T23:00:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/"},"wordCount":2217,"publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg","articleSection":["Artikkelit"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/","name":"Voinko min\u00e4kin saada sen? - Alert Diver","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg","datePublished":"2013-11-30T23:00:00+00:00","dateModified":"2013-11-30T23:00:00+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#primaryimage","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/alert-diver-article-43-2.jpg","width":2000,"height":1333},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/voinko-minakin-saada-sen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Voinko min\u00e4kin saada sen?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","name":"Alert Diver Europe","description":"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.","publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization","name":"Alert Diver Europe","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/cropped-favicon.png","width":512,"height":512,"caption":"Alert Diver Europe"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/9ba7cb3f05522d75bf215ab2cf40b01b","name":"microfilla","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/09f39449f14df8c3ad651888221bb907?s=96&d=mm&r=g","caption":"microfilla"},"sameAs":["https:\/\/microfilla.com"],"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/microfilla\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385921","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11385921"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11385921\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11374774"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11385921"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11385921"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11385921"},{"taxonomy":"authors","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/authors?post=11385921"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}