{"id":11409534,"date":"2024-03-26T12:32:47","date_gmt":"2024-03-26T11:32:47","guid":{"rendered":"https:\/\/alertdiver.eu\/?p=11409534"},"modified":"2024-03-26T12:40:57","modified_gmt":"2024-03-26T11:40:57","slug":"hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/","title":{"rendered":"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2)"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 on toinen artikkeli kolmiosaisesta sarjasta, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hiilidioksidia. Hiilidioksidi on yksi yleisimmist\u00e4 sukellusonnettomuuksien aiheuttajista. Ensimm\u00e4isen artikkelin l\u00f6yd\u00e4t <\/em>t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/em><\/a>. Kolmas artikkeli julkaistaan Alert Diver -lehden tulevassa numerossa.<\/em><\/p>\n

Miksi suuri hiilidioksidipitoisuus on vaarallista?<\/h3>\n

L\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 kutsutaan hyperkapniaksi tilaa, jossa elimist\u00f6n hiilidioksidipitoisuus on normaalia suurempi. Hyperkapnia vaikuttaa monin tavoin elimist\u00f6\u00f6n. N\u00e4m\u00e4 vaikutukset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t v\u00e4hitellen pitoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 alkaen neurologisten toimintojen liev\u00e4st\u00e4 heikkenemisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 heikkeneminen vaikuttaa tietoisuuteen ja motoriikkaan. Henkil\u00f6 itse joko havaitsee n\u00e4m\u00e4 vaikutukset tai sitten ei.<\/p>\n

CO2<\/sub> on aineena 20 kertaa <\/a>huumaavampi kuin typpi. Veren liiallisella hiilidioksidipitoisuudella on voimakas vaikutus henkil\u00f6n henkiseen tilaan. Pitoisuuden noususta seuraa sekavaa ja irrationaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Hyperkapnia voi my\u00f6s laukaista ahdistus- tai paniikkikohtauksen tai aiheuttaa \u00e4rtyneisyytt\u00e4. Se voi my\u00f6s synnytt\u00e4\u00e4 taistele tai pakene -reaktion. Suoraan sanottuna hyperkapnia tekee sinusta yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 tyhm\u00e4n ett\u00e4 pelokkaan. T\u00e4m\u00e4 on aika valitettava yhdistelm\u00e4. Vaikean hyperkapnian seurauksena henkil\u00f6n voimat loppuvat ja h\u00e4n menee lopulta tajuttomaksi.<\/p>\n

Hyperkapnia aiheuttaa my\u00f6s verisuonten laajenemista<\/em> (vasodilataatio). P\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 on paljon verisuonia, ja kallostamme puuttuu kyky laajentua samaan tahtiin niiden kanssa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena lis\u00e4\u00e4ntynyt verenvirtaus aiheuttaa kallonsis\u00e4isen paineen nousua. Jos sinulla on p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 sukelluksen j\u00e4lkeen, kannattaa mietti\u00e4, onko syyn\u00e4 mahdollisesti hiilidioksidin liiallinen kertyminen elimist\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4\u00e4ntynyt verenvirtaus aivoihin ja keskushermostoon tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ihin elimiin sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n happea. Sukeltaja altistuu t\u00e4ll\u00f6in keskushermoston happimyrkytykselle.<\/p>\n

Koska hiilidioksidi laukaisee hengitysrefleksin, ei pit\u00e4isi tulla yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 hengenahdistus<\/em> (dyspnea) on yleinen hyperkapnian oire. Eri yksil\u00f6iden herkkyydess\u00e4 on kuitenkin suuria yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja t\u00e4m\u00e4n suhteen. Hengenahdistuksen puuttuminen ei siis takaa, etteik\u00f6 voisi esiinty\u00e4 muita vaikutuksia, esimerkiksi kognitiivisten toimintojen heikkenemist\u00e4.<\/p>\n

Kun hyperkapnia alkaa, sen vaikutukset lieviss\u00e4 tapaukissa jatkuvat yleens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n muutaman minuutin ajan. Vakavammissa tapauksissa ne voivat kest\u00e4\u00e4 useita tunteja.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Veden alla oleskelu tekee ongelmista viel\u00e4kin hankalampia<\/h3>\n

Sanomattakin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki edell\u00e4 mainitut oireet aiheuttavat enemm\u00e4n ongelmia ja ovat entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n toivottuja, kun ollaan veden alla verrattuna kuivalla maalla oleskeluun. Tajuttomuuteen liittyy tietysti suuri hukkumisriski, kun taas h\u00e4iri\u00f6t kognitiivisissa toiminnoissa ja muut psykologiset vaikutukset, kuten ahdistus tai paniikki, voivat johtaa huonoon ja impulsiiviseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Suhteellisen liev\u00e4kin hengenahdistus sek\u00e4 siit\u00e4 johtuva hengityksen raskaus voivat aiheuttaa sen, ett\u00e4 sukeltajan kaasunsaanti ei toimi lainkaan. Hengenahdistuksella on my\u00f6s muita seurauksia, joita k\u00e4sittelemme alla. Ihmisen taistele tai pakene -reaktio on eritt\u00e4in haitallinen kaikissa mahdollisissa sukellusskenaarioissa.<\/p>\n

Kuollut tila<\/h3>\n

Varsinainen hapen ja hiilidioksidin vaihto veren ja hengitetyn kaasun v\u00e4lill\u00e4 tapahtuu keuhkorakkuloissa<\/em>, jotka ovat ik\u00e4\u00e4n kuin pieni\u00e4 pusseja keuhkojen ilmateiden p\u00e4iss\u00e4. Hiilidioksidi on tarpeen eliminoida elimist\u00f6st\u00e4mme kokonaan. Sen on kuitenkin poistuttava ensin keuhkorakkuloista ja kuljettava keuhkoputkien, henkitorven ja p\u00e4\u00e4n onteloiden l\u00e4pi, ennen kuin se voidaan hengitt\u00e4\u00e4 ulos.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 v\u00e4liosia kutsutaan yhteisesti kuolleeksi tilaksi<\/em>. Ne eiv\u00e4t osallistu kaasujenvaihtoon, ja uloshengityksen j\u00e4lkeen n\u00e4ihin v\u00e4liosiin j\u00e4\u00e4nyt kaasum\u00e4\u00e4r\u00e4, mukaan lukien hiilidioksidi, hengitet\u00e4\u00e4n uudelleen sis\u00e4\u00e4n seuraavassa hengityssykliss\u00e4. Keskivertoihmisen anatomisen kuolleen tilan tilavuus<\/a> on noin 150 millilitraa, kun taas keuhkojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen normaali<\/em> hengitystilavuus<\/em> levossa (eli keuhkoihin sis\u00e4\u00e4n ja ulos hengitetty ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 hengityssykli\u00e4 kohti) on 500 millilitraa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 hengit\u00e4mme uudelleen noin 30 % vanhentuneesta, hiilidioksidipitoisesta ilmasta, joka tulee keuhkorakkuloistamme. Kun hengitet\u00e4\u00e4n voimakkaammin, joko tarkoituksellisesti tai rasituksen vuoksi, t\u00e4m\u00e4 luku on pienempi.<\/p>\n

Sukellettaessa kuolleen tilan tilavuus kasvaa suukappaleen ja annostimen s\u00e4ili\u00f6n tai rebreather-laitteen suukappaleen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuollut tila v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tehokkaasti poistamamme hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kutakin hengityssykli\u00e4 kohti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Hengityslihasten ty\u00f6, kaasun tiheys ja dynaaminen hengitysteiden paine<\/h3>\n

Toinen ja viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi tekij\u00e4, joka ilmenee veden alla oltaessa, on hengityslihasten ty\u00f6. Hengitysty\u00f6<\/em> (work of breathing, WOB) tarkoittaa sit\u00e4 ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka lihastemme on suoritettava, kun ne siirt\u00e4v\u00e4t kaasua keuhkoihin ja niist\u00e4 pois.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 on kaasun massavirran<\/em> funktio eli kyseess\u00e4 on hengitysteiden l\u00e4pi kulkevien kaasumolekyylien fysikaalisesta massasta aikayksikk\u00f6\u00e4 kohti. T\u00e4m\u00e4 massavirta puolestaan on kolmen muun suureen funktio: hengitysnopeuden <\/em>(kuinka nopeasti hengit\u00e4mme), normaalin hengitystilavuuden <\/em>(vaihdetun kaasun m\u00e4\u00e4r\u00e4 hengityssykli\u00e4 kohden) ja kaasun tiheyden<\/em> (kaasun massa tilavuutta kohti).<\/p>\n

Palleamme suoriutuu t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 vaikeuksitta tavallisissa olosuhteissa, kun hengit\u00e4mme ilmaa ilman esteit\u00e4 ja normaalissa ilmanpaineessa. Syd\u00e4men tavoin palleakin on lihas, joka on tarkoitettu nimenomaan tehokkuutta ja kest\u00e4vyytt\u00e4 vaativaan ty\u00f6h\u00f6n. Se tuottaa hyvin v\u00e4h\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja pystyy ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n jatkuvasti koko elini\u00e4n ilman lepoa. T\u00e4m\u00e4 erottaa sen useimmista muista lihasryhmist\u00e4. Meh\u00e4n emme voi esimerkiksi k\u00e4vell\u00e4 tai tehd\u00e4 punnerruksia loputtomasti.<\/p>\n

Ilman hengitt\u00e4minen normaalissa ilmanpaineessa ei kuitenkaan ole sit\u00e4, mit\u00e4 teemme sukeltaessamme. Ymp\u00e4rist\u00f6n paine kasvaa syvyyden my\u00f6t\u00e4, samoin kuin kaasun tiheys. Suurempi tiheys tarkoittaa lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 massavirtaa, mik\u00e4 tarkoittaa suurempaa hengitysty\u00f6t\u00e4. Kun hengitysty\u00f6 ylitt\u00e4\u00e4 palleamme optimaalisen tason, hiilidioksidin tuotanto lis\u00e4\u00e4ntyy dramaattisesti. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy my\u00f6s hyperkapnian riski.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 vaikutusta pahentaa edelleen niin kutsuttu dynaaminen hengitysteiden paine<\/em>. Hengitystiemme eiv\u00e4t ole j\u00e4ykki\u00e4 putkia, vaan mieluumminkin hieman kuin velttoja letkuja. Hengitysteiden sein\u00e4mien kitkan vuoksi kaasun lis\u00e4\u00e4ntynyt massavirta luo paine-eron, joka puolestaan saa putket puristumaan ja rajoittamaan virtausta. Kyseess\u00e4 on samanlainen tilanne kuin astmakohtauksen aikana. Vuonna 2003 tutkijat Enrico Camporesi ja Gerardo Bosco osoittivat<\/a>, ett\u00e4 keuhkotuuletuksen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 koskien sit\u00e4 ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jonka ihminen voi saavuttaa 30 metriss\u00e4, on noin puolet siit\u00e4 enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, joka saavutetaan oltaessa alttiina pinnalla olevalle paineelle.<\/p>\n

Laitteiden vaikutus<\/h3>\n

Kun hengitysteiss\u00e4mme liikkuu kaasua, joka on tavallista tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4, aiheuttaa se sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta. <\/em>Hengityslihasten tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n vaikuttaa kuitenkin toinenkin tekij\u00e4. Kyseess\u00e4 on sukelluslaitteiden aiheuttama ulkoinen kuormitus<\/em>. Hengityslihasten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole vain kaasun liikuttaminen edestakaisin, vaan ne tuottavat my\u00f6s energiaa regulaattorin annostimen mekaanisten osien k\u00e4ytt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi suukappale toimii kirjaimellisesti pullonkaulana, sill\u00e4 ilman hengitt\u00e4minen pienest\u00e4 aukosta vaatii enemm\u00e4n energiaa kuin suuresta. Voit havaita t\u00e4m\u00e4n helposti, kun yrit\u00e4t hengitt\u00e4\u00e4 pillin l\u00e4pi k\u00e4velless\u00e4si.<\/p>\n

Kun sukelletaan suljetun kierron laitteella, liikuteltavan kaasun m\u00e4\u00e4r\u00e4 on paljon suurempi kuin avoimen kierron laitetta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Koko hengityskierto on keuhkojemme ja hengitysteidemme lis\u00e4ksi t\u00e4ynn\u00e4 kaasua, jota t\u00e4ytyy liikuttaa. CO\u2082-sieppari tarjoaa lis\u00e4vastusta, ja sukeltajan keuhkot ovat ainoa saatavilla oleva pumppu. Hengityslihasten ty\u00f6n minimoiminen on keskeisess\u00e4 roolissa, kun rebreather-sukeltaja m\u00e4\u00e4rittelee sukelluksensa tavoitteet. Lis\u00e4ksi suljetun kierron laitteella sukeltavia neuvotaan olemaan viel\u00e4kin konservatiivisempia kaasun tiheyden suhteen kuin avoimen kierron laitteella sukeltavia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Suositukset kaasun tiheytt\u00e4 koskien<\/span><\/h3>\n

Kun otetaan huomioon lis\u00e4\u00e4ntynyt hengitysty\u00f6, Gavin Anthonyn ja Simon Mitchellin tutkimuksessa<\/a> suositellaan rajaamaan mink\u00e4 tahansa hengityskaasun tiheyden arvoon 5 g\/l. Tiukka raja on 6 g\/l. T\u00e4m\u00e4 vastaa 29 metrin enimm\u00e4issukellussyvyytt\u00e4 ilman osalta ja 37 metrin syvyytt\u00e4 nitroksin osalta. Koulutusj\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t kuitenkaan ole viel\u00e4 hyv\u00e4ksyneet n\u00e4it\u00e4 rajoja kaikkialla. Virkistyssukelluksen tavanomainen syvyysraja on 40 metri\u00e4, ja useiden koulutusj\u00e4rjest\u00f6jen noudattamat dekompressiosukellusta koskevat koulutusstandardit ulottavat rajan viel\u00e4kin syvemm\u00e4lle eli 55 metriin ilmalla sukellettaessa. T\u00e4ll\u00f6in kaasun tiheys on l\u00e4hes 8,4 g\/l.<\/p>\n

H\u00e4t\u00e4tilanteet<\/h3>\n

Normaalin toiminnan aikana sukeltaja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes huomaa suurinta osaa yll\u00e4 mainituista tekij\u00f6ist\u00e4. Joskus joudumme kuitenkin ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tavallista kovemmin. N\u00e4in on esimerkiksi sukeltaessamme syv\u00e4ll\u00e4 virtauksen mukana tai auttaessamme sukellusparia h\u00e4t\u00e4tilanteessa. T\u00e4ll\u00f6in elimist\u00f6mme aineenvaihdunta vilkastuu. Edell\u00e4 mainittujen seikkojen vaikutus voikin siis yht\u00e4kki\u00e4 voimistua, ja hallinnassa oleva tilanne muuttuu haastavaksi tai vaikeasta tilanteesta tulee viel\u00e4kin vaikeampi.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyy pienen artikkelisarjamme toinen osa. Kolmannessa osassa keskityt\u00e4\u00e4n vastatoimiin eli niihin taitoihin ja toimintatapoihin, joilla hiilidioksidikuormituksemme pysyy kurissa. Pid\u00e4 huolta itsest\u00e4si ja pysy kuulolla!<\/em><\/p>\n

\n

Tietoa artikkelin kirjoittajasta<\/strong><\/p>\n

Tim Bl\u00f6meke opettaa virkistys- ja tekniikkasukellusta Taiwanissa ja Filippiineill\u00e4. H\u00e4n on my\u00f6s freelance-kirjoittaja ja -k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 Alert Diver -verkkolehden toimitusryhm\u00e4n j\u00e4sen. H\u00e4n sukeltaa Fathom CCR -j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Kysymyksi\u00e4 ja kommentteja varten voit olla h\u00e4neen yhteydess\u00e4 h\u00e4nen blogisivunsa<\/a> kautta tai Instagramissa<\/a>.<\/p>\n

\n

K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4:\u00a0<\/strong>Marianna Rantanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 on toinen artikkeli kolmiosaisesta sarjasta, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hiilidioksidia. Hiilidioksidi on yksi yleisimmist\u00e4 sukellusonnettomuuksien aiheuttajista. Ensimm\u00e4isen artikkelin l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Kolmas artikkeli julkaistaan Alert Diver -lehden…<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":11409496,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[1922],"authors":[1769],"class_list":["post-11409534","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","tag-hyvin-valmistautunut-sukeltaja","authors-tim-blomeke-fi_fi"],"acf":[],"yoast_head":"\nHiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2) - Alert Diver<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan sukeltamisen vaikutuksia hiilidioksidin aineenvaihduntaan. Aiheeseen liittyen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi narkoosia, kuollutta tilaa, kaasujen tiheytt\u00e4 ja hengitysty\u00f6t\u00e4 (WOB) sek\u00e4 sukelluslaitteiden vaikutusta kyseiseen ilmi\u00f6\u00f6n.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2) - Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan sukeltamisen vaikutuksia hiilidioksidin aineenvaihduntaan. Aiheeseen liittyen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi narkoosia, kuollutta tilaa, kaasujen tiheytt\u00e4 ja hengitysty\u00f6t\u00e4 (WOB) sek\u00e4 sukelluslaitteiden vaikutusta kyseiseen ilmi\u00f6\u00f6n.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Alert Diver\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-03-26T11:32:47+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-03-26T11:40:57+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1120\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"mtuccella@daneurope.org\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"mtuccella@daneurope.org\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/\"},\"author\":{\"name\":\"mtuccella@daneurope.org\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/e5aa4c80b09c73018c6d8b140482fe5a\"},\"headline\":\"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2)\",\"datePublished\":\"2024-03-26T11:32:47+00:00\",\"dateModified\":\"2024-03-26T11:40:57+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/\"},\"wordCount\":1343,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg\",\"keywords\":[\"Hyvin valmistautunut sukeltaja\"],\"articleSection\":[\"Artikkelit\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/\",\"name\":\"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2) - Alert Diver\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg\",\"datePublished\":\"2024-03-26T11:32:47+00:00\",\"dateModified\":\"2024-03-26T11:40:57+00:00\",\"description\":\"T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan sukeltamisen vaikutuksia hiilidioksidin aineenvaihduntaan. Aiheeseen liittyen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi narkoosia, kuollutta tilaa, kaasujen tiheytt\u00e4 ja hengitysty\u00f6t\u00e4 (WOB) sek\u00e4 sukelluslaitteiden vaikutusta kyseiseen ilmi\u00f6\u00f6n.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1120},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2)\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"name\":\"Alert Diver\",\"description\":\"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization\",\"name\":\"Alert Diver\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/alertdiver-logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/alertdiver-logo.png\",\"width\":800,\"height\":135,\"caption\":\"Alert Diver\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/e5aa4c80b09c73018c6d8b140482fe5a\",\"name\":\"mtuccella@daneurope.org\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/d8b3afb8690f2a9b7aa9d36d7a3b1581?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/d8b3afb8690f2a9b7aa9d36d7a3b1581?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"mtuccella@daneurope.org\"},\"url\":\"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/mtuccelladaneurope-org\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2) - Alert Diver","description":"T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan sukeltamisen vaikutuksia hiilidioksidin aineenvaihduntaan. Aiheeseen liittyen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi narkoosia, kuollutta tilaa, kaasujen tiheytt\u00e4 ja hengitysty\u00f6t\u00e4 (WOB) sek\u00e4 sukelluslaitteiden vaikutusta kyseiseen ilmi\u00f6\u00f6n.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2) - Alert Diver","og_description":"T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan sukeltamisen vaikutuksia hiilidioksidin aineenvaihduntaan. Aiheeseen liittyen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi narkoosia, kuollutta tilaa, kaasujen tiheytt\u00e4 ja hengitysty\u00f6t\u00e4 (WOB) sek\u00e4 sukelluslaitteiden vaikutusta kyseiseen ilmi\u00f6\u00f6n.","og_url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/","og_site_name":"Alert Diver","article_published_time":"2024-03-26T11:32:47+00:00","article_modified_time":"2024-03-26T11:40:57+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1120,"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"mtuccella@daneurope.org","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"mtuccella@daneurope.org","Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/"},"author":{"name":"mtuccella@daneurope.org","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/e5aa4c80b09c73018c6d8b140482fe5a"},"headline":"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2)","datePublished":"2024-03-26T11:32:47+00:00","dateModified":"2024-03-26T11:40:57+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/"},"wordCount":1343,"publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg","keywords":["Hyvin valmistautunut sukeltaja"],"articleSection":["Artikkelit"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/","name":"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2) - Alert Diver","isPartOf":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg","datePublished":"2024-03-26T11:32:47+00:00","dateModified":"2024-03-26T11:40:57+00:00","description":"T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan sukeltamisen vaikutuksia hiilidioksidin aineenvaihduntaan. Aiheeseen liittyen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi narkoosia, kuollutta tilaa, kaasujen tiheytt\u00e4 ja hengitysty\u00f6t\u00e4 (WOB) sek\u00e4 sukelluslaitteiden vaikutusta kyseiseen ilmi\u00f6\u00f6n.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#primaryimage","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Carbon-Dioxide-\u2013-the-Dreaded-Enemy-part-2_BannerWeb_2560x1120.jpg","width":2560,"height":1120},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/hiilidioksidi-pelatty-vihollinen-osa-2\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Hiilidioksidi \u2013 pel\u00e4tty vihollinen (osa 2)"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#website","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","name":"Alert Diver","description":"Access, discover and share the latest diving safety content from DAN Europe.","publisher":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#organization","name":"Alert Diver","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/alertdiver-logo.png","contentUrl":"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/alertdiver-logo.png","width":800,"height":135,"caption":"Alert Diver"},"image":{"@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/e5aa4c80b09c73018c6d8b140482fe5a","name":"mtuccella@daneurope.org","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/d8b3afb8690f2a9b7aa9d36d7a3b1581?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/d8b3afb8690f2a9b7aa9d36d7a3b1581?s=96&d=mm&r=g","caption":"mtuccella@daneurope.org"},"url":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/author\/mtuccelladaneurope-org\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11409534","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11409534"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11409534\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11409535,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11409534\/revisions\/11409535"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11409496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11409534"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11409534"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11409534"},{"taxonomy":"authors","embeddable":true,"href":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/wp-json\/wp\/v2\/authors?post=11409534"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}