![\"\"](\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/shark_1500-2.jpg\")
<\/p>\nPelko on hy\u00f6dyllinen tunne, joka kuuluu ihmisten ja muiden nis\u00e4kk\u00e4iden perustunteisiin. Se kertoo mielellemme sen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on vaarallinen tilanne. Pelolla on muiden tunteiden tavoin t\u00e4rke\u00e4 rooli henkisen toimintamme kannalta. Esimerkiksi laitesukelluksella pelon tunne pime\u00e4\u00e4n, kapeaan luolaan ment\u00e4ess\u00e4 kertoo sukeltajalle aivan oikein, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 luolassa sukeltaminen on riskialtista, varsinkin ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta.<\/p>\n
Pelko voi my\u00f6s olla haitallista. Jotkut ihmiset eiv\u00e4t halua sukeltaa ollenkaan, koska he pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t liikaa niit\u00e4 tuntemattomia asioita, joita he saattavat kohdata sukelluksen aikana. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi hait. Pelko voi my\u00f6s haitata suorituskyky\u00e4 sukelluksen aikana ja kasvaa niin suureksi, ett\u00e4 se johtaa paniikkiin. Voimme ajatella, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa pelk\u00e4\u00e4minen on virheellinen reagointitapa. Syy t\u00e4h\u00e4n on kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 sukeltaja joutuu laitesukelluksella veden alla uidessaan sellaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jota varten h\u00e4nen elimist\u00f6ns\u00e4 ei ole kehittynyt ja johon h\u00e4n ei yleens\u00e4 ole tottunut.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kerrotaan siit\u00e4, mit\u00e4 nykyaikainen aivotutkimus on saanut selville pelosta ja miten n\u00e4m\u00e4 havainnot liittyv\u00e4t laitesukellukseen.<\/p>\n
<\/p>\n
Hietahai, tavattu Australian Maroubrassa. T\u00e4m\u00e4 kala her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelkoa monissa sukeltajissa. Itse asiassa se on kuitenkin erikoistunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinnokseen kaloja (kuten sen ter\u00e4vist\u00e4, kaloja keih\u00e4st\u00e4vist\u00e4 hampaista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4). Vihamieliset kohtaamiset sukeltajien kanssa ovat eritt\u00e4in harvinaisia. Useimmissa tapauksissa haiden pelko tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 pelon tunne aktivoituu v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa.<\/em><\/p>\n Kun ihmisess\u00e4 syttyy pelon tunne, esimerkiksi odottamattoman veden alla sattuneen onnettomuuden vuoksi, h\u00e4nen kehossaan tapahtuu useita fysiologisia muutoksia. Hengitys tihenee, syd\u00e4n ly\u00f6 nopeammin ja verenpaine nousee. Monet lukijat ovat varmaankin havainneet n\u00e4it\u00e4 muutoksia omassa kehossaan. Emme kuitenkaan ole passiivisesti pelkojemme armoilla. Voimme hallita pelkoamme keskittym\u00e4ll\u00e4 ja kontrolloimalla aktiivisesti hengityst\u00e4mme.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen nykyaikaisen aivotutkimuksen tarjoama oivallus on se, ett\u00e4 aivot viestiv\u00e4t paljon itselleen. Suurin osa aivoalueiden v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4 ei olekaan per\u00e4isin aisteistamme (ulkomaailmasta) vaan aivojen muilta alueilta. Toiminnan suunnitteluun ja itsehillint\u00e4\u00e4n osallistuvat aivoalueet voivat vaikuttaa niihin alueisiin, jotka osallistuvat pelon tunteen syntymiseen. Mit\u00e4 aivoalueita n\u00e4m\u00e4 tarkalleen ottaen ovat?<\/p>\n Ihmisen aivot jakautuvat useisiin eri alueisiin. Kukin alue hallitsee tiettyj\u00e4 tunteisiin, aistimuksiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyvi\u00e4 toimintoja. Pelon k\u00e4sittelyyn eniten osallistuva aivoalue on mantelitumake. Mantelitumake on osa niin kutsuttua limbist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka puolestaan koostuu tahdosta riippumattomiin toimintoihin ja tunteiden syntymiseen osallistuvista aivoalueista. Aivojemme kummallakin puolella on yksi mantelitumake. Mantelitumake yhdist\u00e4\u00e4 aistiemme, kuten n\u00e4\u00f6n ja kuulon, antamat havainnot ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia koskeviin tietoihin. Pohjimmiltaan se on aivoissamme oleva keskus, joka kertoo meille, mit\u00e4 meid\u00e4n olisi syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4.<\/p>\n Mantelitumake liittyy my\u00f6s siihen ilmi\u00f6\u00f6n, jota kutsutaan pelon ehdollistumiseksi<\/em>. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi kuullessamme tietyn \u00e4\u00e4nen kipua kokiessamme, yhdist\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4nen kipuun. Tulevaisuudessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4ni saattaa saada meid\u00e4t vapisemaan. Olemme oppineet pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kokeneet sukelluskouluttajat ovat kohdanneet sukellusoppilaita, jotka ovat lapsuudessaan olleet v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 hukkua ja ovat siit\u00e4 l\u00e4htien pel\u00e4nneet veden alle joutumista. T\u00e4m\u00e4n traumaattisen l\u00e4helt\u00e4 piti -tilanteen ja vedess\u00e4 olemisen kokemuksen v\u00e4linen yhteys tallentuu mantelitumakkeeseen. T\u00e4llaisen pelon ehdollistumisen poistaminen vaatii paljon vaivaa ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4.<\/p>\n Mantelitumake on vahvasti yhteydess\u00e4 toiseen aivoalueeseen, jota kutsutaan mediaaliseksi etuotsalohkoksi1<\/sup>. Mediaalinen etuotsalohko vastaa tunteiden ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen s\u00e4\u00e4telyst\u00e4<\/em>, toisin sanoen toiminnan suunnittelusta ja itsehillinn\u00e4st\u00e4. Mediaalisen etuotsalohkon (itsehillint\u00e4) ja mantelitumakkeen (pelko) v\u00e4liset yhteydet luovat psykologisen kykymme s\u00e4\u00e4dell\u00e4 pelkoa.<\/p>\n Useimmat kokeneet sukeltajat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 inertin kaasun aiheuttama narkoosi vaikuttaa heid\u00e4n tunnetiloihinsa. Mit\u00e4 tulee pelkoon, narkoosin vaikutukset voivat olla kaksisuuntaisia: ”syvyyshumala” voi joko rauhoittaa tai se voi vahvistaa olemassa olevia pelkoja.<\/p>\n Viime vuosikymmenilt\u00e4 on olemassa muutamia tieteellisi\u00e4 tutkimuksia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t suoraan inertin kaasun aiheuttaman narkoosin yhteytt\u00e4 pelkoon ja ahdistukseen. Kyseess\u00e4 on kaksi toisiinsa liittyv\u00e4\u00e4, mutta ei identtist\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4.2,3<\/sup> L\u00f6fdahlin ja kollegoiden tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa testattiin, kuinka koehenkil\u00f6t arvioivat kuvien tunnesis\u00e4lt\u00f6\u00e4 istuessaan painekammiossa paineessa, joka vastaa 39 metrin sukellusta. Korkeassa paineessa koehenkil\u00f6t arvioivat tunne-el\u00e4m\u00e4n kannalta ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t kuvat hieman v\u00e4hemm\u00e4n vaikuttaviksi. Pelkoa aiheuttavat kuvat arvioitiin syvyydess\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n pelottaviksi verrattuna samoihin kuviin pinnalla. T\u00e4m\u00e4 narkoosin rauhoittava vaikutus saattaa liitty\u00e4 sukeltajan kokemustasoon, sill\u00e4 kokeneemmat sukeltajat tuntevat olonsa mukavammaksi ollessaan \u201csyvyyshumalassa\u201d.<\/p>\n Hobbsin ja Knellerin tutkimus puolestaan osoitti, ett\u00e4 ahdistus pahentaa inertin kaasun aiheuttaman narkoosin vaikutuksia. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa koehenkil\u00f6t, jotka olivat yleens\u00e4 ottaen kokeneita sukeltajia (keskim\u00e4\u00e4rin 300 sukellusta sukeltajaa kohden), olivat oikeasti veden alla ja sukelsivat noin 40 metrin syvyyteen. Syvyydess\u00e4 he suorittivat er\u00e4\u00e4nlaisen \u00e4lykkyystestin sovittamalla kirjaimet numeroihin kivitaululla. Teht\u00e4v\u00e4n suorittamiseen annettu aika oli rajallinen. Jokainen yksitt\u00e4inen koehenkil\u00f6 suoriutui teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 huonommin syvyydess\u00e4 kuin pinnalla. Kuitenkin ne sukeltajat, jotka ilmoittivat olevansa ahdistuneita, menestyiv\u00e4t huonoimmin. Pelko h\u00e4iritsee aina suoraa ajattelua, ja vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 vaikutus on vahvempi silloin, kun henkil\u00f6 on inertin kaasun aiheuttaman narkoosin alainen. Voisiko olla niin, ett\u00e4 mantelitumake on ylikierroksilla n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa?<\/p>\n Syv\u00e4t sukellukset ja hylkysukellukset voivat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelkoa sukeltajissa. Mugami Maru, Malapascua, Filippiinit, 55 metrin syvyydess\u00e4.<\/em><\/p>\n lmeinen kysymys t\u00e4m\u00e4n artikkelin yhteydess\u00e4 on se, kuinka tarkasti inertin kaasun aiheuttama narkoosi vaikuttaa mantelitumakkeeseen. Vastaus on, ett\u00e4 kukaan ei tarkalleen tied\u00e4. Kaasun korkean paineen vaikutus aivoalueiden ja yksitt\u00e4isten hermosolujen fysiologiaan on tutkimaton alue aivotieteess\u00e4.<\/p>\n On kuitenkin olemassa v\u00e4h\u00e4n mutta sit\u00e4kin arvokkaampaa ja suhteellisen tuoretta tutkimustietoa korkean paineen vaikutuksesta hermosolujen toimintaan yleens\u00e4. Tutkijat ovat havainneet, ett\u00e4 hermosolujen toiminta ei johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n solukalvojen juoksevuuden muutoksista korkeissa paineissa. Kaasun korkea paine vaikuttaa my\u00f6s ionikanavaproteiinien toimintaan. Ne toimivat portteina hermosolujen kalvoissa. Tiet\u00e4\u00e4kseni kukaan ei kuitenkaan ole tutkinut erityisesti mantelitumaketta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kaasun paineen ollessa korkea.<\/p>\n Onko mahdollista p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ionikanavia koskevien tutkimusten perusteella niit\u00e4 muutoksia, jotka tapahtuvat pelkokeskuksemme eli mantelitumakkeen toiminnassa? T\u00e4m\u00e4 on mahdollista, mutta vain hyvin yleisell\u00e4 tasolla. Ionikanavat ovat l\u00e4sn\u00e4 kaikissa mantelitumakkeen hermosoluissa vaihtelevina yhdistelmin\u00e4. My\u00f6s niiden tiheys vaihtelee. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kaikkiin n\u00e4ihin hermosoluihin vaikutetaan jollain tavalla.<\/p>\n Voit vastaavasti kuvitella jonkun muuttavan useita moottoripy\u00f6r\u00e4n osia samanaikaisesti: viritt\u00e4v\u00e4n moottoria, muokkaavan jarruja ja laittavan isomman renkaan. Vaikuttavatko kaikki n\u00e4m\u00e4 eri muutokset ajamiseen? Vastaus on l\u00e4hes varmasti kyll\u00e4, mutta kuinka tarkalleen, j\u00e4\u00e4 varmasti arvaukseksi. Samalla tavalla k\u00e4y mantelitumakkeelle ja limbiselle j\u00e4rjestelm\u00e4lle syv\u00e4n sukelluksen aikana. Voimme kyll\u00e4 odottaa merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia, mutta emme voi ennustaa, mink\u00e4 suuntaisia ne ovat.<\/p>\n Olemme kaikki yksil\u00f6it\u00e4, erityisesti aivojemme osalta. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme meille kertyneet kokemukset yhdist\u00e4v\u00e4t liit\u00e4nn\u00e4t mantelitumakkeessamme kullekin henkil\u00f6lle ominaisella tavalla. Ehdollistumme pelolle, kuten yll\u00e4 tuli esiin. Kaikki pelkoreaktiot, joita saatamme kokea sukeltaessamme, ovat seurausta t\u00e4st\u00e4 hyvin erityisest\u00e4 liit\u00e4nt\u00e4prosessista.<\/p>\n L\u00e4hdeviitteet:<\/strong><\/p>\n Tietoa artikkelin kirjoittajasta<\/strong><\/p>\n Tohtori Klaus M. Stiefel on biologia, laitesukelluskouluttaja ja tiedekirjailija, joka asuu Filippiineill\u00e4. H\u00e4nen uusin kirjansa \u201c25 Future Dives<\/a>\u201d, jonka h\u00e4n on kirjoittanut yhdess\u00e4 tohtori James D. Reimerin kanssa, julkaistiin vuonna 2024 Asian Geographic -lehden (Singapore) kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Stiefelin vedenalaisia valokuvia ja videoita l\u00f6ytyy sosiaalisesta mediasta seuraavan linkin takaa \u201cPacificklaus<\/a>\u201d.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4:<\/strong> Marianna Rantanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pelko on hy\u00f6dyllinen tunne, joka kuuluu ihmisten ja muiden nis\u00e4kk\u00e4iden perustunteisiin. Se kertoo mielellemme sen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on vaarallinen tilanne. Pelolla on muiden tunteiden tavoin…<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":11409861,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[1916],"authors":[],"class_list":["post-11409934","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","tag-ominaisuudet"],"acf":[],"yoast_head":"\nPelon fysiologiaa<\/h3>\n
Pelon tunne aivoissa<\/h3>\n
Pelko ja inertin kaasun aiheuttama narkoosi<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/divers_1500.jpg\")
<\/p>\nVaikuttaako inertin kaasun aiheuttama narkoosi mantelitumakkeeseen?<\/h3>\n
\n
\n
\n