{"id":11417503,"date":"2024-10-15T11:36:46","date_gmt":"2024-10-15T09:36:46","guid":{"rendered":"https:\/\/alertdiver.eu\/?p=11417503"},"modified":"2024-10-16T10:16:42","modified_gmt":"2024-10-16T08:16:42","slug":"pelon-hallinta-sukelluksilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/pelon-hallinta-sukelluksilla\/","title":{"rendered":"Pelon hallinta sukelluksilla"},"content":{"rendered":"

Pelko on tunteena kuin kylm\u00e4 aalto. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin vankka este, joka est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 liikkumasta eteenp\u00e4in. Me pyrimme aina reagoimaan tarkoituksenmukaisesti ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme esiintyviin vaaroihin. Pelon tunne yhten\u00e4 ihmisen primitiivisimmist\u00e4 tunteista auttaa osaltaan t\u00e4ss\u00e4 sopeutumispyrkimyksess\u00e4. Kun biologinen j\u00e4rjestelm\u00e4mme on uhattuna, se tarjoaa erilaisia \u200b\u200breagointivaihtoehtoja, joiden tarkoituksena on eloonj\u00e4\u00e4misen tukeminen. N\u00e4it\u00e4 ovat j\u00e4hmettyminen, pakeneminen, taisteleminen, s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4minen, lannistuminen ja py\u00f6rtyminen (Schauer ja Elbert, 2010). Vedess\u00e4 oltaessa kaikki n\u00e4m\u00e4 reagointitavat ovat vain osittain hy\u00f6dyllisi\u00e4, ja ne voivat helposti aiheuttaa vain enemm\u00e4n ongelmia, sen sijaan ett\u00e4 ratkaisisivat niit\u00e4. Jokaiselle sukellusfysiologiaa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4lle sukeltajalle on tietysti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 reagointi taistelemalla tai pakenemalla on vaarallista. Valitettavasti nopeat nousut ovat yksi useimmiten raportoiduista ik\u00e4vist\u00e4 tapahtumista.<\/p>\n

Sukelluksilla esiintyy monia mahdollisia ongelmatekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 pelon tunnetta. Voi olla muun muassa varusteongelmia, satunnaisia kohtaamisia aggressiivisten merieli\u00f6iden kanssa tai vaikkapa veneliikenteen aiheuttamia ongelmia. Vedenalaisten uhkien lis\u00e4ksi on my\u00f6s sellaisia ongelmia, jotka liittyv\u00e4t sukeltajaan itseens\u00e4. Sukeltajalla voi esiinty\u00e4 erilaisia pelkotiloja eli fobioita, jotka kohdistuvat esimerkiksi erilaisiin luontokappaleisiin, suljettuihin tiloihin, korkeisiin paikkoihin, pime\u00e4\u00e4n tai avoveteen. Kun sukeltaja joutuu kohtaamaan n\u00e4it\u00e4 pelkoa synnytt\u00e4vi\u00e4 tilanteita, h\u00e4n saattaa reagoida voimakkaasti. Aiemmat hoitamattomat traumat saattavat my\u00f6s aktivoitua jonkin vedess\u00e4 kohdatun asian seurauksena. Samoin sukelluksilla voivat aktivoitua v\u00e4hemm\u00e4n konkreettiset inhimilliset pelot, jotka liittyv\u00e4t hylk\u00e4\u00e4miskokemuksiin sek\u00e4 ep\u00e4onnistumisen ja hallinnan menett\u00e4misen tunteisiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 pelon tunnetta pyrki\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h3>\n

Vastaus on sek\u00e4 kyll\u00e4 \u200b\u200bett\u00e4 ei. Uhkaavan tilanteen synnytt\u00e4m\u00e4t fysiologiset reaktiot, esimerkiksi hengityksen muuttuminen nopeaksi ja pinnalliseksi tai syd\u00e4men takominen, voivat aiheuttaa ongelmia sukellettaessa. Tilanne voi k\u00e4rjisty\u00e4 niin pahaksi, ett\u00e4 henkil\u00f6 menee paniikkiin. Lis\u00e4ksi pelon kokeminen voi vaikeuttaa ajattelua ja ongelmanratkaisua. Huolenaiheena ei kuitenkaan ole ainoastaan pelko vaan my\u00f6s se, ett\u00e4 uhkaan reagoiminen voi sys\u00e4t\u00e4 liikkeelle kokonaisen sarjan tapahtumia. Juuri t\u00e4m\u00e4 voi johtaa vaikeuksiin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen reaktio on j\u00e4hmettyminen, jolloin pys\u00e4hdymme ja valpastumme. Kyseess\u00e4 on reagointitapa, joka auttaa sopeutumaan uhkaavaan tilanteeseen, ja siit\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4 veden alla. Sen avulla tulemme tietoisiksi ongelmasta ja voimme pohtia, mit\u00e4 tilanteessa pit\u00e4isi tehd\u00e4. PYS\u00c4HDY-AJATTELE-TOIMI. Samoin taistelu- tai pakoreaktio voi jossain m\u00e4\u00e4rin olla hy\u00f6dyllinen, koska t\u00e4llainen tila synnytt\u00e4\u00e4 tarmokkuutta toimia. Ongelmana on kuitenkin se, ett\u00e4 tilanne voi riist\u00e4yty\u00e4 hallinnasta veden alla. T\u00e4m\u00e4 voi johtua fyysisist\u00e4 syist\u00e4, esimerkiksi nopeasta pinnallisesta hengityksest\u00e4. T\u00e4llainen hengitysh\u00e4n lis\u00e4\u00e4 stressi\u00e4. Syyt voivat olla my\u00f6s psykologisia, kuten huolestuminen ja tunteiden vastustaminen.<\/p>\n

Kaikki n\u00e4m\u00e4 voivat johtaa siihen, ett\u00e4 sukeltaja ajautuu paniikkitunteiden valtaan ja menett\u00e4\u00e4 kykyns\u00e4 ajatella ja toimia selke\u00e4sti. Kun taisteleminen tai pakeneminen ei ole oikea toimintatapa, tulee seuraavaksi s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4minen. T\u00e4ll\u00f6in pelon tunne on voimakkainta, koska henkil\u00f6 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen halvaantunut mutta silti tietoinen uhasta. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa henkil\u00f6 alkaa menett\u00e4\u00e4 yhteyden ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja lamaantuu sek\u00e4 menett\u00e4\u00e4 toimintatarmonsa ja menee jopa tajuttomaksi. Hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti n\u00e4ill\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isill\u00e4 tiloilla on kielteisi\u00e4 vaikutuksia sukelluksilla.<\/p>\n

Vaikka n\u00e4iden reagointitapojen yhteydess\u00e4 saatetaan kokea pelkoa, on pelko kuitenkin vain yksi n\u00e4k\u00f6kohta. Pelko on energia-aalto<\/a>, joka etenee kehon l\u00e4pi luonnollisella tavalla. Aallon keskikohta edustaa fysiologisia prosesseja, kuten stressihormonien vapautumista. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 voi olla ongelma, mutta nimenomaan ketjureaktiot johtavat onnettomuustapauksiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pelko yksin\u00e4\u00e4n ei ole ongelma. Tunnemme ennakoivaa pelkoa, kun havaitsemme uhan l\u00e4hteen. Kyseess\u00e4 voi olla todellinen uhka, mutta my\u00f6s omat ajatuksemme voivat laukaista puolustusreaktion. ”Ent\u00e4 jos minulta loppuu ilma?” tai ”En usko, ett\u00e4 olen valmis t\u00e4lle syv\u00e4lle sukellukselle!” Pelko on usein merkki siit\u00e4, ett\u00e4 jokin on vialla. Se muistuttaa meille, ett\u00e4 nyt on toimittava tehokkaasti. Pelko osoittaa meille rajamme ja rohkaisee meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n tilannearvion.<\/p>\n

Sukeltajina meid\u00e4n tulee tuntea pelkoa. Tarvitsemme kuitenkin my\u00f6s kyky\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tunteitamme ja tarkkaavaisuuttamme<\/a> joutuessamme pelon valtaan. Meid\u00e4n ei tarvitse reagoida pelkoon h\u00e4t\u00e4isesti ja voimakkaasti pohtimatta tilannetta tarkemmin. Juuri n\u00e4in pelko saa meid\u00e4t usein reagoimaan pyrkiess\u00e4mme vastustamaan sit\u00e4. Tapa, jolla pyrimme vastustamaan pelkoa, voi itse asiassa aiheuttaa enemm\u00e4n ongelmia kuin pelon tunne itsess\u00e4\u00e4n. Jos ensinn\u00e4kin j\u00e4t\u00e4mme ottamatta huomioon jonkin todellisen syyn pelkoon, voi seurauksena olla p\u00e4\u00e4tyminen tilanteeseen, johon emme ole valmiita. Toiseksi vahvojen tunteiden, esimerkiksi pelon, kielt\u00e4minen voi itsess\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4\u00e4 paniikkia. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 sukeltaja ei my\u00f6nn\u00e4 pelkoaan eik\u00e4 toimi tilanteen vaatimalla tavalla. Sen sijaan h\u00e4n pakenee tunnettaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ongelman huomiotta. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa yleens\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ongelmia, emmek\u00e4 en\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 kykene hallitsemaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 pakokauhua. Kolmanneksi meid\u00e4n egomme voi tehd\u00e4 sukelluksen keskeytt\u00e4misest\u00e4 vaikeaa. Nelj\u00e4nneksi pyrkimys v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 pelon tunnetta voi lis\u00e4t\u00e4 riski\u00e4. Keskitymme t\u00e4ll\u00f6in t\u00e4h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4miseen emmek\u00e4 kohtaamamme ongelman ratkaisemiseen.<\/p>\n

Kuinka sukeltaa pelon tunteen kanssa<\/h3>\n

Sukelluksilla on aina on mahdollista tuntea pelkoa. Sukeltajan on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia my\u00f6s se, kuinka sukeltaa t\u00e4m\u00e4n tunteen kanssa. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita itsens\u00e4 vaarantamista, vaan sen sijaan avoimuutta tunnustaa pelko, kun jokin seikka viestii vaarasta. Samoin meid\u00e4n tulee kehitt\u00e4\u00e4 turvallista sukeltamista tukevia teknisi\u00e4 ja psykologisia taitojamme. T\u00e4ss\u00e4 on esitelty joitain vaihtoehtoja:<\/p>\n