![\"\"](\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/unnamed.jpg\")
<\/p>\nT\u00f6rm\u00e4sin kerran Filippiineill\u00e4 Tech Asian kurssilla pieneen vihkoseen, joka oli kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 antikvariaattinen luomus. Vihkosen nimi on \u201cDiving with the Aqua-Lung\u201d, se on 11. painos, ja sen on julkaissut U.S. Divers vuonna 1959.”<\/p>\n
<\/p>\n
Vihkonen on kooltaan suunnilleen A5-kokoa, ja se tarjoaa kiehtovan katsauksen siviililaitesukelluksen alkuaikoihin. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin kooste Open Water Diver -oppikirjasta ja regulaattorin huolto-oppaasta sek\u00e4 sukelluspullojen t\u00e4ytt\u00f6aseman perustamisohjeista. Mukana on my\u00f6s dekompressiotaulukot, ohjeet pintailmalaitteella sukeltamiseen (hookah diving) ja jopa vinkkej\u00e4 sukelluskerhon perustamiseen. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on sis\u00e4llytetty vain 40 sivuun, joiden teksti on napakkaa ja selke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Emme pohdi enemp\u00e4\u00e4 pikkukirjan tyylillisi\u00e4 ansioita, sill\u00e4 \u201cDiving with the Aqua-Lung\u201d tarjoaa my\u00f6s monenlaista kiinnostavaa tietoa, joista erityisesti er\u00e4\u00e4seen yksitt\u00e4iseen asiaan haluaisin paneutua hieman tarkemmin. Johdannon kolmannessa kappaleessa kirjoittajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sukellettaessa Aqua-Lungilla ei tarvita paineentasausta. Nykyp\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna t\u00e4m\u00e4 tieto on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4:<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/unnamed-1.jpg\")
<\/p>\n
Toistetaan t\u00e4m\u00e4 viel\u00e4: \u201cT\u00e4rykalvot [\u2026] pysyv\u00e4t neutraalissa tilassa\u201d yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 hengit\u00e4mme ilmaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n paineen alaisina? Eli ei aktiivista paineentasausta?<\/p>\n
Luit aivan oikein. Kyseess\u00e4 on kuvaus siit\u00e4, mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kutsumme hands-free-paineentasausmenetelm\u00e4ksi<\/strong><\/em> (paineentasaus ilman k\u00e4si\u00e4). T\u00e4t\u00e4 tekniikkaa pidet\u00e4\u00e4n varsin edistyksellisen\u00e4 nykystandardeilla mitattuna. Se on itse asiassa niin edistyksellinen, ett\u00e4 monet laitesukeltajat eiv\u00e4t ole koskaan kuulleet siit\u00e4. 1950-luvulla ihmiset n\u00e4yttiv\u00e4t kuitenkin pit\u00e4v\u00e4n sit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Vai pitiv\u00e4tk\u00f6? Palaan siihen kysymykseen hetken kuluttua.<\/p>\n Useimmat sukeltajat perehtyv\u00e4t paineentasaukseen vain kerran, silloin kun he osallistuvat Open Water Diver -koulutukseen. ’\u201cHengit\u00e4 kevyesti ulos yhteenpuristettuja sieraimiasi vasten. Hyvin kevyesti. Tunnetko korviesi poksahtavan? Kyll\u00e4? Oletko varma? Hienoa, voit jatkaa.\u201d<\/p>\n T\u00e4llainen oli ainakin oma OWD-koulutukseni, ja olen varma, ett\u00e4 monen mielest\u00e4 se kuulostaa tutulta. Se toimii\u2026 tavallaan. Ellei kouluttaja ole hyvin tarkkana, t\u00e4ll\u00e4 tavalla ohjeistetut sukeltajat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t sattumanvaraisesti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jompaakumpaa kahdesta paineentasaustekniikasta. Onnekkaimmat sulkevat kurkunp\u00e4\u00e4ns\u00e4 vaistomaisesti ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nielaisuliikett\u00e4 pumpatakseen ilmaa korvatorviin. Kyseess\u00e4 on niin sanottu Frenzelin <\/strong><\/em>menetelm\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tekniikka toimii riitt\u00e4v\u00e4n hyvin, ja suurin osa sukeltajista, jopa kouluttajista, ei koskaan etene t\u00e4t\u00e4 pidemm\u00e4lle.<\/p>\n V\u00e4hemm\u00e4n onnekkaat pit\u00e4v\u00e4t kurkunp\u00e4\u00e4ns\u00e4 avoinna ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t palleaa pumppaamiseen. T\u00e4m\u00e4 on niin sanottu Valsalvan<\/strong><\/em> menetelm\u00e4. Pallea on huomattavasti voimakkaampi lihas ja vaikeampi hallita. N\u00e4in ollen Valsalvaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sukeltajat raportoivat useammin korvakivusta sukelluksen j\u00e4lkeen, ja painevamman riski on t\u00e4ll\u00f6in suurempi. Usein n\u00e4m\u00e4 sukeltajat eiv\u00e4t edes tiedosta syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 paineentasaus ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tule en\u00e4\u00e4 esille my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa. Ulkopuolisen tarkkailijan t\u00e4ytyy my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 etsi\u00e4, jotta eron huomaa.<\/p>\n Oppikirjat ohjeistavat tasaamaan paineen useasti laskeutumisen aikana<\/strong><\/em>, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n parin metrin v\u00e4lein. T\u00e4m\u00e4 ohje koskee siis kumpaakin edell\u00e4 mainituista tekniikoista. Syvill\u00e4 sukelluksilla n\u00e4in tihe\u00e4 tasaus tarkoittaa melko paljon paineentasausta.<\/p>\n Ent\u00e4 jos paineentasaus ei olisikaan en\u00e4\u00e4 usein tapahtuvaa, vaan jatkuvaa? Ent\u00e4 jos voisit laskeutua pohjaan asti koskematta maskiisi ja tuntematta korviasi? Tervetuloa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hands-free-paineentasausmenetelm\u00e4\u00e4<\/strong><\/em>. Kyseess\u00e4 on tekniikka, johon l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni vihkosen kuusikymment\u00e4kuusi vuotta vanhassa johdannossa viitattiin aivan ohimennen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n tekniikan hy\u00f6dyt ovat kahtalaiset. Ensinn\u00e4kin korvasi eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tekniikkaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 koe k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lainkaan paineen muutoksia laskeutumisen aikana. Vaikka ajattelisit, ettei sill\u00e4 ole suurta merkityst\u00e4 ja Frenzelin menetelm\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, huomaat eron selv\u00e4sti opittuasi hands-free-menetelm\u00e4n. On kuin kuin naapurin lapset vihdoin sulkisivat pelikonsolin, jota he ovat paukuttaneet koko p\u00e4iv\u00e4n. Luulit jo, ett\u00e4 et en\u00e4\u00e4 huomaa melun olemassaoloa ollenkaan. Kun se kuitenkin loppuu ja \u201ct\u00e4rykalvosi [\u2026] saavat j\u00e4lleen olla neutraalissa tilassa<\/em>\u201d, sen kyll\u00e4 todella<\/em> huomaa. Se on miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Toiseksi, ja t\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti tekniikkasukeltajia ja CCR-sukeltajia, edell\u00e4 mainitun menetelm\u00e4n ansiosta molemmat k\u00e4det ovat vapaina. T\u00e4st\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4, kun on tarpeen viesti\u00e4 laskeutumistarkastusten yhteydess\u00e4 tai huolehtia tasapainotusliivist\u00e4, kuivapuvun t\u00e4ytt\u00f6venttiilist\u00e4, p\u00e4\u00e4valosta tai mist\u00e4 tahansa muusta varusteesta, joka kaipaa huomiotasi. Tai sitten voit vain rentoutua.<\/p>\n Hands-free-menetelm\u00e4 on ylivoimainen paineentasaustekniikka, kun sen on kerran oppinut. Juuri t\u00e4ss\u00e4 piileekin asian ydin. Kaikki siihen liittyv\u00e4 lihaksisto on sis\u00e4ist\u00e4. Kouluttajat eiv\u00e4t voi demonstroida tekniikkaa oppilaille, he voivat ainoastaan kuvailla sit\u00e4.* T\u00e4m\u00e4 tekee menetelm\u00e4st\u00e4 huomattavasti hankalamman opettaa kuin nen\u00e4n puristamiseen perustuvat tekniikat. Ep\u00e4ilen vahvasti, ett\u00e4 juuri siksi hands-free-paineentasausta ei mainita nykyaikaisissa laitesukellusta koskevissa koulutusmateriaaleissa. Vapaasukellus taas on oma juttunsa. Siell\u00e4 paineentasaus otetaan hyvin vakavasti.<\/p>\n Vihkonen k\u00e4sittelee paineentasausta hieman tarkemmin osiossa \u201cVinkkej\u00e4 sukeltamiseen tai vedenalaiseen uimiseen\u201d, alaotsikossa \u201cKipua korvissa\u201d (sivu 14). Kirjoittajat selitt\u00e4v\u00e4t, kuinka poskionteloissa paine tasaantuu yleens\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, kun taas korvissa paineen tasaantuminen saattaa kest\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kauemmin korvatorvien pienen halkaisijan vuoksi.<\/p>\n He kuvailevat edelleen kahta paineentasaustekniikkaa: (a) nielemist\u00e4 ja (b) maskin painamista kasvoja vasten ja hengitt\u00e4mist\u00e4 ulos nen\u00e4n kautta maskiin.** N\u00e4it\u00e4 tekniikoita ei esitet\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4, vaan pikemminkin lis\u00e4keinoina prosessiin, joka tapahtuu joka tapauksessa. Miss\u00e4\u00e4n kohtaa vihkosta ei sanota: \u201cn\u00e4in tasaat paineen laskeutuessasi\u201d, kuten nykyaikaisissa koulutusmateriaaleissa tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kun yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selityksen sille, miksi ja miten n\u00e4in oli, on t\u00e4t\u00e4 asiaa helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mietitt\u00e4ess\u00e4, millainen ihminen ryhtyi laitesukeltajaksi 1950-luvulla. Tuohon aikaan uudet laitesukeltajat olivat hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti jo kokeneita vapaasukeltajia<\/strong><\/em> (skin diver englanniksi tuon ajan termi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en). Loppujen lopuksi, miksi kukaan ostaisi sukelluslaitteen, ellei pit\u00e4isi sukeltamisesta? Jos pit\u00e4\u00e4 sukeltamisesta, niin paineentasauskin on jo aivan ilmeisesti tuttua. Asia on siis selv\u00e4. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti Open Water Diver -kurssit ovat sis\u00e4lt\u00e4neet t\u00e4st\u00e4 perinteest\u00e4 nousevan vapaasukellusosion heijastaen sukeltamisen historiaa.<\/p>\n Paineentasaus on huomattavasti vaikeampaa sukelluksilla, joilla pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n hengityst\u00e4. N\u00e4in on etenkin syv\u00e4lle ment\u00e4ess\u00e4. P\u00e4tev\u00e4 vapaasukeltaja, joka k\u00e4ytti Aqua-Lung-laitetta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, oli todenn\u00e4k\u00f6isesti yll\u00e4ttynyt sen suhteellisesta helppoudesta. Siin\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, kun vain antaa keuhkojen paineen siirty\u00e4 t\u00e4rykalvoihin. Helppoa kuin mik\u00e4.***<\/p>\n On sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hieman v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n asenne paineentasausta kohtaan ei jatkunut pitk\u00e4\u00e4n. Maskiteknologia on uudistunut niin, ett\u00e4 maskit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t entist\u00e4 kehittyneempi\u00e4 tiivisterakenteita sek\u00e4 nen\u00e4taskuja. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 on muuttunut my\u00f6s tapa, jolla paineentasausta opetetaan. Voidaan olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehitys on tapahtunut hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. N\u00e4inh\u00e4n asia on useimpien aikaa kest\u00e4vien muutosten suhteen.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n laitesukelluksen alkeiskursseilla on otettava huomioon my\u00f6s ne ihmiset, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 osaa tasata painetta. Frenzelin menetelm\u00e4 on turvallinen k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 moderneja maskeja, joissa nen\u00e4n puristaminen on mahdollista. T\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 on my\u00f6s paljon helpompi opettaa, ja aloittelijat osaavat toteuttaa sen luotettavasti. Ihmiset my\u00f6s selvi\u00e4v\u00e4t veden alle nopeammin. T\u00e4m\u00e4 on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 silloin, kun kurssi on aikataulutettu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4, koska nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on jo kiirehditt\u00e4v\u00e4 lennolle.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 sinun t\u00e4ytyisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4lle tasolle. Paineentasausta voi kehitt\u00e4\u00e4 samalla tavalla kuin muitakin henkil\u00f6kohtaisia sukellustaitoja, esimerkiksi trimmi\u00e4, nosteenhallintaa ja potkutekniikkaa. Ei tarvitse tyyty\u00e4 siihen, mit\u00e4 avovesikurssin l\u00e4p\u00e4iseminen edellytt\u00e4\u00e4. Ota oppia menneiden aikojen sukeltajista ja opettele hands-free-tekniikka. Korvasi kiitt\u00e4v\u00e4t sinua.<\/p>\n Aiempi versio t\u00e4st\u00e4 artikkelista on julkaistu <\/em>t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/u><\/em><\/a> Tim Bl\u00f6meken blogissa.<\/em><\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/strong><\/p>\n Alert Diver: Equaleasy, by Claudio Manao <\/u><\/a>(Artikkeli on suomeksi: Equaleasy \u2013 paineentasaustekniikoita)<\/p>\n Alaviitteet:<\/strong><\/p>\n * Hands-free-paineentasaustekniikan opettamisen ydin on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sanallinen ohje, joka saa oppilaat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kurkun lihaksia oikein. Oma kokemukseni on, ett\u00e4 ohje ”kuvittele tukahduttavasi haukotuksen” toimii monille. Silti se vaatii yleens\u00e4 aikaa ja kokeilua. Usko pois, se on kuitenkin vaivan arvoista.<\/em><\/p>\n ** 1950-luvun sukellusmaskien tiivisteet olivat hyvin paksuja ja j\u00e4ykki\u00e4, eik\u00e4 niiss\u00e4 ollut nen\u00e4taskuja. Nen\u00e4st\u00e4 kiinni ottaminen ulkopuolelta k\u00e4sin ei ollut mahdollista. Maskin painaminen kasvoja vasten ja paineen lis\u00e4\u00e4minen sis\u00e4lle hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ulos nen\u00e4n kautta oli paras vaihtoehto. Etsi Charlie Sturgill -maski saadaksesi tietoa tuon ajan sukellusmaskien parhaasta mahdollisesta vaihtoehdosta.<\/em><\/p>\n *** Oma ensimm\u00e4inen kosketukseni laitesukellukseen oli v\u00e4h\u00e4n samanlainen kuin t\u00e4ss\u00e4 mainittu. Juniorihengenpelastajien koulutuksemme L\u00e4nsi-Saksassa 1980-luvun lopulla sis\u00e4lsi paljon vapaasukellusharjoituksia (tosin vain Frenzelin tekniikalla, ei hands-free-tekniikalla). Ajoittain joku kouluttajista saattoi tuoda pari sukelluspulloa altaalle tuomaan lis\u00e4j\u00e4nnityst\u00e4.<\/em><\/p>\n Tietoa artikkelin kirjoittajasta<\/strong><\/p>\n Tim Bl\u00f6meke on tekniikkasukellus- ja Fathom Mk3 mCCR -kouluttaja. H\u00e4n toimii Taiwanissa ja Filippiineill\u00e4. H\u00e4n on my\u00f6s freelance-kirjoittaja ja -k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 Alert Diver -lehden toimitustiimin j\u00e4sen. Jos sinulla on kysytt\u00e4\u00e4 tai kommentoitavaa, voit olla h\u00e4neen yhteydess\u00e4 h\u00e4nen blogisivunsa<\/u><\/a> kautta tai Instagramissa<\/u><\/a>.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4:\u00a0<\/strong>Marianna Rantanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vanha koulutusopas kertoo meille, miten ajatukset ovat muuttuneet t\u00e4m\u00e4n perustaidon suhteen T\u00f6rm\u00e4sin kerran Filippiineill\u00e4 Tech Asian kurssilla pieneen vihkoseen, joka oli kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 antikvariaattinen luomus. Vihkosen…<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":11429032,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[385],"tags":[1916],"authors":[1769],"class_list":["post-11429076","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","tag-ominaisuudet","authors-tim-blomeke-fi_fi"],"acf":[],"yoast_head":"\nMiten t\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 toimii?<\/h3>\n
Siirtyminen seuraavalle tasolle<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/unnamed-2.jpg\")
<\/p>\nEnt\u00e4p\u00e4 1950-luvun sukeltajat?<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/alertdiver.eu\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/unnamed-3.jpg\")
<\/p>\nN\u00e4in ollen on kohtuullista olettaa, ett\u00e4 hands-free-tekniikka on ollut vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tuona aikana<\/h3>\n
Ajan kuluessa tapahtuneita muutoksia<\/h3>\n
Ota oppia kirjasta, jossa kerrotaan menneist\u00e4 ajoista<\/h3>\n
\n
\n
\n
\n