{"id":11430920,"date":"2026-09-14T11:46:58","date_gmt":"2026-09-14T09:46:58","guid":{"rendered":"https:\/\/alertdiver.eu\/?p=11430920"},"modified":"2026-09-17T11:27:03","modified_gmt":"2026-09-17T09:27:03","slug":"ovatko-haiden-hyokkaykset-lisaantyneet-kysyimme-aiheesta-asiantuntijoilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/alertdiver.eu\/fi_FI\/artikkelit\/ovatko-haiden-hyokkaykset-lisaantyneet-kysyimme-aiheesta-asiantuntijoilta\/","title":{"rendered":"Ovatko haiden hy\u00f6kk\u00e4ykset lis\u00e4\u00e4ntyneet? Kysyimme aiheesta asiantuntijoilta"},"content":{"rendered":"

Uutisl\u00e4hteiss\u00e4 ja sosiaalisessa mediassa levi\u00e4\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4 uutisia, joiden mukaan haiden hy\u00f6kk\u00e4ykset olisivat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Haiden hy\u00f6kk\u00e4ykset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan kasvussa, alkaen Egyptin Punaiseltamerelt\u00e4 aina Australiaan ja Yhdysvaltoihin asti. Kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haiden k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkijaa ja arvostettua DANin j\u00e4sent\u00e4, Eric Clua ja Andreas Dellios<\/strong>, kertovat t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa aiheeseen liittyvi\u00e4 havaintojaan ja jakavat toimintaohjeita.<\/p>\n

Kaikki konsultoimani asiantuntijat ovat samaa mielt\u00e4 yhdest\u00e4 asiasta: k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ei ole kattavaa ja ajantasaista tietokantaa. Toistaiseksi parhaita ty\u00f6kalujamme ovat ISAF (International Shark Attack File) ja GSAF (Global Shark Attack File). Ensimm\u00e4ist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Florida Museum ja toista Princetonissa sijaitseva tutkimuslaitos. ISAF:n ja GSAF:n mukaan vuonna 2025 kuolemaan johtaneiden haiden hy\u00f6kk\u00e4ysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistui aiemmin tilastoituihin lukuihin verrattuna. Vuonna 2025 haiden hy\u00f6kk\u00e4ysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi 12 tapaukseen, kun aiempina vuosina hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 on ollut keskim\u00e4\u00e4rin 6\u20137 tapausta vuodessa.<\/p>\n

Kaksi johtavaa maata n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa ovat, kuten aiemmin on jo todettu, Yhdysvallat ja Australia. Molemmilla mailla on yhteinen erikoinen ja kadehdittava piirre: kymmeni\u00e4 tuhansia kilometrej\u00e4 rantaviivaa. Suurimmaksi osaksi n\u00e4m\u00e4 rannat soveltuvat uimiseen, surffaukseen, sukellukseen, melontaan ja kaikkiin mahdollisiin meriaktiviteetteihin. My\u00f6s sek\u00e4 Punaisellamerell\u00e4 ett\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4 on todella paljon rantaviivaa. V\u00e4limerell\u00e4 vedess\u00e4 on miljoonia ihmisi\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden, mutta haiden hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat kuitenkin l\u00e4hes olemattomia verrattuna Punaisellamerell\u00e4 tapahtuviin. T\u00e4h\u00e4n ep\u00e4tasaiseen tilanteeseen on syyn\u00e4 se, ett\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4 haipopulaatio on pienentynyt dramaattisesti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ovatko hy\u00f6kk\u00e4ykset todella lis\u00e4\u00e4ntyneet vai onko vain muodostunut t\u00e4llainen k\u00e4sitys asiasta?<\/h2>\n

DANin j\u00e4senet Eric Clua<\/strong> ja Andreas Dellios<\/strong> suostuivat perehtym\u00e4\u00e4n aiheeseen Alert Diverin lukijoita varten. Eric on el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, josta on my\u00f6hemmin tullut meriekologi ja ekoantropologi. H\u00e4nell\u00e4 on vankka kokemus merien suojelusta ja meriymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 huolehtimisesta. Akateemisella urallaan h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt arvostetun EPHE<\/u><\/a>-koulun <\/u>(\u00c9cole Pratique des Hautes Etudes<\/em>) johtajana. H\u00e4n on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 haiden k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja niiden hy\u00f6kk\u00e4ysten tutkija. Andreas Dellios <\/strong>on tunnetun SharkSchool<\/u><\/a>-koulun puheenjohtaja Bahaman Eleutherassa. Andreas (Andy) on my\u00f6s tutkija, sukellusopas ja elokuvantekij\u00e4, jolla on lokikirjassaan kirjattuna valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kohtaamisia ja vuorovaikutustilanteita haiden kanssa. Andy on kirjoittanut artikkeleita yhdess\u00e4 edesmenneen tohtori Erich Ritterin kanssa. T\u00e4m\u00e4 oli SharkSchoolin perustaja ja todellinen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alalla.<\/p>\n

Eric Clua<\/strong><\/p>\n

\u201dHaiden hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat saattaneet lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 merell\u00e4 liikkuvien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa tietyill\u00e4 alueilla kaikkialla maailmassa. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t mahdollisesti my\u00f6s uudet urheilulajit, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisten ja haiden v\u00e4lisi\u00e4 kohtaamisia (leijasurffaus, wing foil, vesiskootterit jne.). Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni ilmastonmuutoksesta ei t\u00e4ss\u00e4 ole kyse, vaan kyll\u00e4 suurin ongelma on sosiaalisen median vahvistama k\u00e4sitys.\u201d<\/em><\/p>\n

Andy Dellios<\/strong> on samaa mielt\u00e4 sosiaalisen median my\u00f6t\u00e4vaikutuksesta asiaan:<\/p>\n

\u201dMielest\u00e4ni haiden hy\u00f6kk\u00e4ysten lis\u00e4\u00e4ntyminen on osa sit\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ajatusmallia, joka asiasta vallitsee. Siit\u00e4 l\u00e4htien, kun sosiaalinen media on ollut vallalla, kaikki julkaistaan \u200b\u200buseita kertoja tai on saanut alkunsa informaatioymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

Olemmeko haiden ruokaa vai emme?<\/h2>\n

Sukeltajina olemme tottuneet nime\u00e4m\u00e4\u00e4n haiden hy\u00f6kk\u00e4ysten motiiveiksi ”\u00e4lytt\u00f6m\u00e4t\u201d ja ep\u00e4ammattimaiset haiden ruokintatavat, keih\u00e4skalastuksen, tiedon puutteen haiden k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ja haiden huonon kohtelun. Pid\u00e4mme haita haaskael\u00e4imen\u00e4, joka sy\u00f6 ihmisen vasta t\u00e4m\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen. Vuonna 2024 HEPCA<\/u><\/a> (Hurghadan ymp\u00e4rist\u00f6n- ja luonnonsuojeluyhdistys) ilmoitti ”ep\u00e4normaalista hain k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4”. HEPCA:n arvio tiikerihain vuonna 2023 Dream Beachill\u00e4 Hurghadassa tappaman snorklaajan tilanteesta kumosi aiemmin varmana pidetyt k\u00e4sitykset.<\/p>\n

Kyseisess\u00e4 tilanteessa tiikerihai tappoi snorklaajan sy\u00f6d\u00e4kseen h\u00e4net. Hain hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 oli useita, ja kaksi niist\u00e4 oli tappavia. HEPCA mainitsee lausunnossaan hy\u00f6kk\u00e4ysten mahdollisina syin\u00e4 ”ihmisen v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, kuten liikakalastuksen, j\u00e4tteiden h\u00e4vitt\u00e4misen kaatamalla ne mereen, luonnonvarojen liiallisen k\u00e4yt\u00f6n ja ep\u00e4onnistumisen luonnonvarojen hoitamisessa kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla”. Tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 nyt yksi asia selv\u00e4ksi. Mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainittu, mukaan lukien liikakalastus, ei saa haita ottamaan ihmist\u00e4 saalislajikseen. Tietyt ihmisen tavat muuttavat kuitenkin haiden k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Hait saattavat t\u00e4ll\u00f6in joutua uskaltautumaan tavanomaisen ruokailualueensa ulkopuolelle l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen saalista.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Andy Dellios <\/strong>on aika lailla samoilla linjoilla:<\/p>\n

\u201dKaikki haiden kanssa tapahtuvat onnettomuudet ovat meid\u00e4n itsemme provosoimia, joko tietoisesti tai tiedostamatta, tai ne johtuvat kolmansista osapuolista. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on uiminen alueella, jossa kalastetaan yl\u00e4juoksulla. Puremiselle on useita motiiveja, kuten uteliaisuus, stressi, kilpailu sek\u00e4 tietoinen tai tiedostamaton provokaatio. SharkSchoolissa suljemme pois n\u00e4l\u00e4n motiivina. Jos onnettomuus tapahtuu, keskeisess\u00e4 roolissa ovat usein useat tekij\u00e4t yhdess\u00e4, kuten liikakalastus, melu, hektinen toiminta, kalastus\/keih\u00e4skalastus ja niin edelleen. Onnettomuusanalyysi auttaa meit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 virheit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 suojelee sek\u00e4 meit\u00e4 ihmisi\u00e4 ett\u00e4 haita.\u201d<\/em><\/p>\n

Eric Clua <\/strong>huomauttaa merell\u00e4 liikkuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvusta:<\/p>\n

\u201dLiikakalastuksesta johtuva merenel\u00e4vien v\u00e4heneminen on hyvin ep\u00e4suora syy, kun taas vedess\u00e4 olevien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu on kyll\u00e4 \u200b\u200bsuora syy. Haiden ruokintatavat ovat syyn\u00e4 joihinkin vaistonvaraisiin ja k\u00f6mpel\u00f6ihin puremiin, jotka eiv\u00e4t useimmiten ole tappavia. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuolemaan johtavia hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ja oppia toimimaan oikein n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa.\u201d<\/em><\/p>\n

Outoa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vai asennevamma?<\/h2>\n

Vuosina 2010\u20132011 Sharm el-Sheikh nousi maailmalla otsikoihin. Valkopilkkahainaaras tappoi tai silpoi useita onnettomia turisteja aivan n\u00e4iden hotellien edess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hailla oli ep\u00e4muodostunut pyrst\u00f6ev\u00e4. Siinain kuvernoraatti aloitti haiden pyyntikampanjan, jossa tapettiin makohai ja monia muita haita, mutta valkopilkkahainaaras on luultavasti edelleen pakosalla. Monta vuotta my\u00f6hemmin, vuonna 2023, tiikerihai s\u00f6i ihmisuhriaan Hurghadan alueella. My\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 hailla oli ep\u00e4muodostuma, t\u00e4ll\u00e4 kertaa selk\u00e4ev\u00e4ss\u00e4. HEPCA ja useimmat merien asiantuntijat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jonkin verran vajaakykyiset hait voivat turvautua matalissa vesiss\u00e4 saalistamiseen tai saalistaa kaukana tavanomaisista ruokailureiteist\u00e4\u00e4n. My\u00f6s saaliit voivat poiketa tavanomaisesta. Eric Clua<\/strong> perehtyi asiaan tarkemmin ja kirjoitti useita artikkeleita ja tutkimuksia aiheesta.<\/p>\n

\u201dHEPCA mainostaa hypoteesiani \u2019ongelmallisista haista\u2019, mik\u00e4 on viisasta.\u201d<\/em><\/p>\n

Eric viittasi vuonna 2014 tehtyyn tutkimukseen: Shark personalities? Repeatability of social network<\/strong> traits in a widely dispersed predatory fish<\/strong> (Haiden persoonallisuudet? Sosiaalisen verkoston ominaisuuksien toistettavuus laajalti levinneess\u00e4 petokalassa). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa<\/u><\/a> David M. P. Jacoby (ym.) olettaa, ett\u00e4 tietyt hait voivat olla rohkeampia ja innokkaampia hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten kimppuun tai jopa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. N\u00e4iden havaintojen perusteella Eric Cluan ja Dennis Reidin vuoden 2018 artikkelissa<\/u><\/a> v\u00e4itettiin, ett\u00e4 tietyn tyyppiset hait on profiloitava. Lyhyt selitys on julkaistu Eric Cluan<\/strong> verkkosivuilla:<\/p>\n

\u201dRikostieteess\u00e4 profilointi koostuu murhasta vastuussa olevan henkil\u00f6n luonnehtimisesta ja mahdollisuuksien mukaan yksil\u00f6llisest\u00e4 tunnistamisesta. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa voidaan soveltaa my\u00f6s haihin, p\u00e4\u00e4asiassa ihmisiin kohdistuneiden kohtalokkaiden puremien yhteydess\u00e4. Poliisi ei todellakaan tuhlaa aikaa autoon murtautuneen henkil\u00f6n profilointiin; he keskittyv\u00e4t vakaviin tapauksiin, joihin liittyy yksi tai useampi rikos. Samalla tavalla on perusteetonta profiloida haita, joka on pinnallisesti purrut jotakuta meress\u00e4 ollutta.\u201d<\/em><\/p>\n

Eric Clua<\/strong> tukee ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 ”huonosti k\u00e4ytt\u00e4ytyvien haiden” eritt\u00e4in valikoiva poistaminen on oikea vaihtoehto nykyisille k\u00e4yt\u00e4nteille. Nykyisten k\u00e4yt\u00e4nteiden seurauksena haita kalastetaan mielivaltaisesti ja satunnaisesti tarkoituksena v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ihmisten joutumista haiden puremiksi. N\u00e4in toimitaan muun muassa R\u00e9unionilla tai Uudessa-Kaledoniassa (Ranskan merentakaisilla alueilla).<\/p>\n

Haiden hy\u00f6kk\u00e4yksiin liittyvien myyttien ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten kumoaminen<\/h2>\n

Huippupedot eiv\u00e4t ole lemmikkej\u00e4. Sosiaalisessa mediassa hait ja leijonat esitet\u00e4\u00e4n liian usein yst\u00e4v\u00e4llisin\u00e4 lemmikkein\u00e4. Onneksi ihmisten peloista huolimatta hait eiv\u00e4t ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vaarallisia kuin muut petoel\u00e4imet. Tiedemiehet ja asiantuntijat ovat t\u00e4st\u00e4 yht\u00e4 mielt\u00e4. Haihin liittyv\u00e4t onnettomuustilastot ovat vahva todistus siit\u00e4, kuinka naurettavan pieni on mahdollisuus joutua hain puremaksi. Silti sukeltajat uskoivat pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hai hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 surffaajan kimppuun vain siksi, ett\u00e4 hai luulee surffaajaa hylkeeksi tai merileijonaksi. N\u00e4in voi tietenkin k\u00e4yd\u00e4, mutta Eric Clua<\/strong> (yhdess\u00e4 Carl Meyerin kanssa) kumoaa artikkelissaan The \u2018Mistaken Identity Hypothesis\u2019 for shark bites on humans is an anthropomorphic fallacy<\/u><\/a> t\u00e4m\u00e4n laajalle levinneen k\u00e4sityksen ja pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 oletuksena. Vankkaa tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei l\u00f6ydy t\u00e4m\u00e4n oletuksen tueksi. ”Kyll\u00e4, ne ovat villipetoja, ja niit\u00e4 tulisi kunnioittaa sellaisina. Ne eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole niin vaarallisia kuin aluksi luultiin, mutta on tarpeen olla varovainen. Olen t\u00e4ysin niiden vaikuttajien viesti\u00e4 vastaan, jotka haluavat esitt\u00e4\u00e4 hait suloisina pikku koiranpentuina.”<\/em> – Eric Clua<\/strong><\/p>\n

Huono uutinen<\/strong> on my\u00f6s se, ett\u00e4 joissakin tapauksissa hait voivat hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 ilman varoitusmerkkej\u00e4. Monet sukeltajat tunnistavat tyypillisen ”varoitustanssin”.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuten Eric Clua<\/strong> toteaa t\u00e4ss\u00e4 frontiers.orgin julkaisemassa artikkelissa<\/u><\/a>, t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ei ole saavutettu yksimielisyytt\u00e4<\/strong> sen suhteen, mik\u00e4 motivoi haita puremaan ihmisi\u00e4. Jotkut kirjoittajat tukevat ajatusta ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 laukaisevina tekij\u00f6in\u00e4, kun taas toiset (kuten Clua itse) keskittyv\u00e4t sen sijaan yksil\u00f6llisiin persoonallisuuseroihin. Samassa artikkelissa Clua osoittaa, ett\u00e4 tietynlaiset hain puremat voivat liitty\u00e4 ihmisen toimintaan, kuten keih\u00e4skalastukseen ja saaliin noutamiseen katiskasta. T\u00e4llainen toiminta laukaisee haiden itsepuolustusk\u00e4ytt\u00e4ytymisen. Sukeltaja, ja todenn\u00e4k\u00f6isemmin viel\u00e4 keih\u00e4skalastaja, voi tietyiss\u00e4 olosuhteissa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 hain silmiss\u00e4 vaarallisen tai vaihtoehtoisesti kilpailijana.<\/p>\n

Kalastuksen ja keih\u00e4skalastuksen ajatellaan olevan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka saavat aikaan sen, ett\u00e4 hai puree.<\/p>\n

Andy Dellios <\/strong>toteaa, ett\u00e4 pyydystetyt kalat vapauttavat stressihormoneja ja ruumiinnesteit\u00e4 veteen:<\/p>\n

\u201dKoska ihminen on t\u00e4ss\u00e4 hajuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4, hai saattaa osoittaa kiinnostusta ihmist\u00e4 kohtaan. Se ei erehdy luulemaan meit\u00e4 kalaksi, mutta se saattaa silti rohkaistua tutkimaan ihmist\u00e4 tarkemmin, mik\u00e4 voi johtaa koepuremaan. Uskomme, ettei ole olemassa vaarallisia haita, on vain vaarallisia tilanteita. Kuten jo aiemmin mainittiin, n\u00e4m\u00e4 tilanteet johtuvat omista v\u00e4\u00e4rist\u00e4 toimintatavoistamme, jotka voivat olla joko tietoisia tai tiedostamattomia.\u201d<\/em><\/p>\n

Kuinka tunnistaa vaaralliset tilanteet ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niit\u00e4<\/h2>\n

Meill\u00e4 ei ole tieteellist\u00e4 yksimielisyytt\u00e4 kaikista niist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, jotka voivat johtaa siihen, ett\u00e4 hai puree ihmist\u00e4. N\u00e4in ollen kannattaa tutkia niit\u00e4 tilanteita, joissa puremistilanteita saattaa synty\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti seuraava esimerkki ei ole kovin mieluinen. Ainoa hain aiheuttama purema, jonka DANin ensiapuosasto on arvioinut \u201ctodenn\u00e4k\u00f6isesti provosoiduksi\u201d<\/em>, liittyi tilanteeseen, jossa sukeltaja yritti vapauttaa kiinni tarttuneen hain.<\/p>\n

Eric Clualla<\/strong> on t\u00e4st\u00e4 asiasta hyvin selke\u00e4 n\u00e4kemys:<\/p>\n

”En hyv\u00e4ksy ISAF:n ja GSAF:n l\u00e4hestymistapaa hain hy\u00f6kk\u00e4ysten luokittelussa. He keskittyv\u00e4t ’niin sanottuihin provosoimattomiin’ hy\u00f6kk\u00e4yksiin, mik\u00e4 on ihmiskeskeinen kriteeri. Puremalla on aina syy tai motiivi, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liity ihmisen toimintaan. Ammattitaidottoman tai kouluttamattoman henkil\u00f6n ei pit\u00e4isi miss\u00e4\u00e4n tapauksessa yritt\u00e4\u00e4 irrottaa haita, jos se on sotkeutunut johonkin tai jos sill\u00e4 on koukku jumissa suussaan.”<\/em><\/p>\n

Sukeltajina me kaikki rakastamme haikaloja ja niiden hyvinvointi on meille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Valitettavasti emme voi k\u00e4sitell\u00e4 niit\u00e4 niin kuin koiranpentuja. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit joutuvat joskus rauhoittelemaan jopa pikku kisujammekin, vaikkapa kynsien leikkaamisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Alla on luettelo niist\u00e4 ihmisen aiheuttamista tai ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, joita meid\u00e4n tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 alueilla, joilla hait ovat aktiivisia.<\/p>\n

Sukeltajat<\/h3>\n