Parisukellusta ja DCS

Sukellus kirkkaissa, ylemmän Adrean-meren vesissä tutkimassa uponneita muinaisjäännöksiä: tämä oli neljän unkarilaissukeltajan houkutteleva suunnitelma viime toukokuulla, kun he lähtivät viikonlopuksi Kroatiaan rentoutumaan ja pitämään hauskaa. Kaikki olivat suhteellisen nuoria (iältään 30-34-vuotiaita) ja hyvässä kunnossa, mukana oli muutamia melko kokeneita sukeltajia, jopa sukelluskouluttaja.
 

Ensimmäisenä päivänä ryhmä teki tarkistussukelluksen noin kuuteentoista metriin. Se kesti 35 minuuttia eikä sen aikana ollut ongelmia.
Seuraavana päivänä oli tarkoitus vierailla Baron Gautsch-hylyllä. Kaikki neljä laskeutuivat 38 metrin syvyyteen. Sukellus ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kouluttaja huomasi, että hänen puvussaan on reikä ja että hän altistuu hypotermiaan. Keväällä tuon syvyyden lämpötila on itse asiassa 10 astetta. Kouluttaja huomasi, että hänen on keskeytettävä sukellus. Hänen parinsa, jolla oli kaksiosainen 7 millin märkäpuku auttoi hänet takaisin kohti pintaa, kaksi muuta ystävää seurasivat myös. Kaikilla oli riittäväsäti ilmaa tehdä vaaditut dekompressiopysähdykset.
 

Laskelmiensa mukaan, hätätilanteesta huolimatta he eivät uineet pintaan liian nopeasti eikä heillä ollut mitään oireita. Itse asiassa, kolme tuntia keskeytyneen sukelluksen jälkeen, he alkoivat 500 kilometrin paluumatkansa kohti Unkaria.
Tässä alkoivat ongelmat. Niin pian kuin auto alkoi nousemaan vuoristoteitä, alkoi hypotermialle altistunut mies voimaan pahoin. Korkeaan ilmanalaan meno sukelluksen jälkeen voi itse asiassa laukaista DCS:n.
 

Hän koki vertikoa (suuntatajun menetystä), kipua olkapäässään sekä heikotusta. Myös häntä avustanut kaveri koki samoja oireita, vaikkakin heikompina.
Ryhmä päätti kaikesta huolimatta jatkaa matkaansa, Unkari ei ollut kaukana – ja samalla he soittivat DANin kansalliseen hätänumeroon. Operaattori, varmistuttuaan että sukeltajat oli vakuutettu DANin silvertasoon, hälytti välittömästi lähimmän painekammion.

Tällä välin kahden sukeltajan tila paheni. Onneksi muut sukelluskaverit ajoivat! Kun he saapuivat Unkariin, tarkistettiin kaksi miestä välittömästi. Ensimmäinen oli puoliksi tajuissaan, hänen mahassaan ja rintakehässään oli cutis marmorata (selkeä marmorikuvio) sekä hänellä oli vakavia neurologisia oireita, kuten heikotusta, suuntatajun menetystä, hitaat refleksit sekä huono koordinaatio ja tasapaino. Diagnoosi oli ilmeinen ja vaatii välitöntä hoitoa: Sukeltajantauti (DCS) joka hoidetaan US Navyn hoitotaulukko 6:n mukaisesti. Tarvittiin usea painekammiosessio ylli kuuden päivän aikana ennen kuin oireet katosivat kokonaan.
 

Hänen ystävällään, jolla oli samankaltaisia sukeltajantaudin oireita (cutis marmorata ylävartalossaan ja harteillaan, kutinaa, väsymystä, päänsärkyä ja kipua jaloissa) oli myös ilmiselvää paranemista. Myös häntä hoidettiin, lyhyempi aika, taulukko 6:n mukaisesti.
Kaksi muuta ystävää tunsivat olonsa hivenen väsyneiksi, mutta he eivät tarvinneet painekammiohoitoa, hapen hengittäminen riitti siihen, että he tunsivat olonsa paremmaksi.
 

Vaikka kaikki menikin loppujen lopuksi hyvin, tuli silti kustannuksia – ensimmäiselle potilaalle yli €5.000 ja hänen ystävälleen liki €4.000. Vammautunut kouluttaja oli onnekas ollessaan virkistyssukelluksella, muutoin olisi ainoastaan Pro-vakuutus kattanut hänen onnettomuutensa (jos hän olisi ollut kouluttajana minkä tahansa tyyppisellä sukelluksella, mukaan lukien tekniikkasukellus ilman syvyysrajoja).

Lisälukemista:

“The Law of the Good Samaritan” in Europe (“Laupiaan Samarialaisen laki” Euroopassa)
Yksi ensimmäisistä laitesukelluksen säänöista on olla sukeltamatta yksin. Sukelluspari ei ainoastaan jaa hauskuutta ja kokemusta, vaan myös huomioinnin sekä velvollisuuden välttää mahdollisia vaaroja. Sukeltajien kesken tunnettu sanonta onkin: “Tärkein asia jonka otat mukaasi veteen on sukellusparisi”. Onnettomuustilanteessa yksin oleminen saattaa osoittautua fataaliksi.
Toisaalta – yksi jäsentemme yleisimmin kysymiä kysymyksiä on: “jos autan vaikeuksissa olevaa sukeltajaa ja aiheutan hänelle vamman yrittäessäni elvyttää häntä, voidaanko minua pitää syyllisenä? Tukahduttaaksemme näitä epäilyjä teemme kaikille saatavaksi DAN:in oikeusturvaverkon (DAN Legal Network) lakimiesten kirjoittaman käyttökelpoisen artikkelin ja sen soveltuvuuden eri Euroopan maissa.