Kuva: Marcello Di Francesco
Hyvin valmistautunut sukeltaja

Sukellusvälineiden huolto. Näin valmistaudut tuleville sukelluksille!

Tässä artikkelissa käsittelemme taas varusteiden huoltoa. Näiden ohjeiden avulla voit varmistua siitä, että varusteesi ovat hyvässä kunnossa ja turvallisia käyttää lähtiessäsi taas sukeltamaan. Kyseessä on kolmas neljästä saman aihepiirin artikkelista. Kun huolehdit varusteidesi turvallisuudesta, et joudu kohtaamaan mitään odottamattomia tai epämiellyttäviä yllätyksiä lähtiessäsi taas sukeltamaan tauon jälkeen. Vaikka artikkelissa tarjotaankin perustietoa laitteiden hoidosta, muista kuitenkin katsoa varusteiden tarkemmat hoito-ohjeet asianmukaisista ohjekirjoista. 

Tarkista välineesi

Kun sukelluksen jälkeen käytät aikaa varusteidesi puhdistukseen, niiden käyttöikä pitenee ja ne ovat turvallisempia käyttää. Varusteiden käyttö ja aika kuitenkin heikentävät niiden kuntoa väistämättä. Älä odota, että jotain menee rikki, ennen kuin vaihdat kyseisen välineen tai osan uuteen. Turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää tarkistaa varusteet säännöllisesti. 

Kun kyseessä ovat räpylät, maskit tai muut hihnoja tai solkia sisältävät välineet, huolehdi siitä, ettei niissä ole murtumia, repeämiä tai halkeamia. Tarkista myös hihnojen ja solkien toimivuus. Jos havaitset näissä merkkejä vaurioista tai jos ne eivät enää toimi kunnolla, korvaa ne uusilla. Tarkista myös maskisi tiiviste homeen tai sienten varalta. Tarkista erityisesti lasin ja tiivisteen liitoskohta. Siihen kerääntyy helposti likaa ja törkyä, ja se voi olla vaikea puhdistaa.

Sukelluspuvut on hyvä tarkistaa aina siltä varalta, ettei niissä ole minkäänlaisia vaurioita, repeämiä tai reikiä. Huolehdi siitä, että saumat ovat kunnossa. Vetoketjut eivät saa olla rikkinäisiä ja niiden tulee luistaa sujuvasti. Voitele ne säännöllisesti vetoketjuvahalla tai -öljyllä. Tiivisteissä ja manseteissa ei saisi olla repeämiä, halkeamia tai murtumia, koska ne voivat repeytyä lisää pukua puettaessa. Niistä voi myös päästä vettä kuivapuvun sisään.

Jos sukellat kuivapuvulla, tarkista, ettei puvun venttiileissä ja niiden ympärillä olevissa tiivisteissä ole repeämiä. Varmista myös, että ne ovat hyvässä kunnossa ja toimivia. Tee tarkistus liittämällä täyttöletku venttiiliin. Sinun pitäisi kyetä aktivoimaan venttiili ilman liiallista voimankäyttöä, ja kaasun virtauksen tulisi loppua vapauttaessasi venttiilin. Varmista, että letku kiinnittyy helposti venttiiliin ja myös irtoaa siitä helposti. Pidä myös liitoksessa oleva o-rengas voideltuna silikonispraylla. Paineentasausventtiilit tulee ilmata kunnolla, mutta älä käytä niihin silikonisprayta. Se voi johtaa vuotoihin. 

Hyvä tapa kylmän veden sukelluskauden alkaessa on sukelluspuvun täyttäminen kokonaan. Käytä palloja tai pulloja tiivisteiden tukkimiseen ja odota 15 – 20 minuuttia nähdäksesi, pysyykö puku täyteen puhallettuna. Samalla on myös erinomainen tilaisuus tarkistaa varoventtiilin kunnollinen toiminta.

Samat periaatteet koskevat myös tasapainotusliiviä. Suosituksenamme on, että täytät liivin silloin tällöin kokonaan, niin että paineentasausventtiili aktivoituu. Odota sen jälkeen 15 – 20 minuuttia nähdäksesi, pysyykö liivi täytettynä. Mahdollisissa metallirenkaissa tai -soljissa ei saisi näkyä merkkejä syöpymisistä. Tarkista myös, että hihnat eivät ole kuluneita eivätkä revenneet mistään kohtaan.

Regulaattoreihin ja letkuihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Säästyt monilta ongelmilta, kun puhdistat regulaattorisi huolellisesti sukelluksen jälkeen. Huolehdi kuitenkin siitä, että se toimii kunnolla. Aloita tarkistamalla letkut. Niiden tulisi olla hyvässä kunnossa, niin että niissä ei näy mitään merkkejä vaurioitumisesta tai kulumisesta eikä niissä saa olla halkeamia, pullistumia tai revenneitä kohtia. Tarkista, ettei punotuista letkuista ole irronnut säikeitä. Puristele letkuja niiden koko pituudelta arvioidaksesi niiden joustavuutta. Jos huomaat letkua puristaessasi jossain kohtaan muutoksia, se voi olla merkki mahdollisesta ongelmasta. Tarkista letkujen liittimet kalkkisaostumien varalta. Saostumat voi poistaa talousetikalla tai jollain sitruunahappopohjaisella kalkinpoistoaineella. Monet sukeltajat käyttävät letkunsuojia, mutta letkuihin voi päästä kertymään suolaa, likaa tai kalkkia myös näiden suojien alle. Poista siis kaikki mahdolliset suojat ja puhdista letkut tarpeen mukaan. 

Letkujen tarkistuksen jälkeen voit tutkia regulaattorin kakkosvaiheen. Suukappaleessa ei saa olla halkeamia, ja purentaosien tulee olla hyvässä kunnossa. Sekä uloshengitysportin että suukappaleen tulee olla tiukasti kiinni. Mahdollisen hengitysvastuksen säätönupin tulisi kiertyä helposti. Kakkosvaiheen läpi ei pitäisi olla mahdollista hengittää, ellei se ole paineistettu. Jos kykenet vetämään ilmaan sen läpi, kalvossa on jotain ongelmaa. Kun kakkosvaihe on paineistettu, testaa puhdistuspainiketta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hengitystestin voisi jättää väliin. 

Hengitä annostimen kautta sisään ja ulos joitakin kertoja. Näin varmistat, että se on toimintakunnossa. Kuuntele, kuuletko viheltävää ääntä tai vuotoääniä. Jos kuulet jotakin erityistä, yritä paikantaa lähde. Kyseessä saattaa olla rikkoutunut o-rengas jossakin liitännässä. Regulaattorin ykkösvaiheesta tulee tarkistaa lähinnä se, ettei siinä esiinny vuotoja. Ennen regulaattorin liittämistä sukelluspullon venttiiliin varmista, että o-renkaat ovat hyvässä kunnossa sekä regulaattorissa että venttiilissä. Muista lopuksi vielä tarkistaa painemittarit. Antavatko ne oikeita lukemia? 

Sukeltajana sinulla on mukanasi myös muita sellaisia välineitä, jotka tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. Toisinaan tarkistus tulee tehdä ennen sukellusta. Näihin sisältyvät snorkkeli (suukappaleen ja uloshengitysventtiilin tarkistus), sukeltajan merkkipoiju (DSMB) ja muut turvavarusteet sekä veitsi tai köysileikkuri. Huolehdi myös siitä, että sähkölaitteiden akut on ladattu.

Onko tarpeen tarkistaa sukellusvälineet, jos tekee aina paritarkastuksen?

Valitettavasti paritarkastus on usein ainoa hetki, jolloin sukeltaja tarkistaa omat ja parinsa varusteet. Ehkä tätä tarkastusta ei tehdä edes silloin. Sinun on mahdollista havaita ongelmat paritarkastuksen aikana, mutta tällä tarkastuksella ei voi korvata sellaisia säännöllisiä ylläpitotarkastuksia, jotka on kuvattu yllä.

Jos havaitsen ongelmia, miten minun pitäisi toimia?

Jos välineissäsi on jotain vialla, sinun tulee reagoida ongelmaan heti ja ryhtyä toimenpiteisiin. Kyseessä voi olla esimerkiksi rikkoutunut suukappale, revennyt tiiviste tai vuotava regulaattori tai venttiili. Suosittelemme pitämään mukana joitakin varaosia ja muita tarvikkeita. Näitä ovat muun muassa suukappale, hihnat, o-renkaat ja akut. Samoin on mukana hyvä olla neopreeniliimaa, silikonisprayta tai voitelurasvaa sekä vetoketjuvahaa. Näin voit suorittaa pienemmät huoltotoimet itse. Ongelmia tulee silloin, jos huomaat juuri ennen sukellusta, että kaikki ei toimikaan niin kuin pitäisi. Voi olla, ettet pääsekään sukeltamaan. Vielä pahempi tilanne on silloin, jos kuitenkin ongelmasta huolimatta lähdet sukeltamaan. Tällöin asetat itsesi ja/tai sukellusparisi vaaratilanteeseen.

Mitä muuta pitäisi tehdä?

Tämän artikkelisarjan viimeisessä osassa puhumme niistä tilanteista, joissa tarvitaan huoltoteknikkoa. Monet järjestöt järjestävät varusteita koskevia erikoiskursseja. Näillä kursseilla on mahdollista oppia lisää sukellusvälineistä ja niiden hyvästä hoidosta. Ehkä tulevana talvena voisit osallistua tällaiselle kurssille?


Suosittelemme sukeltajille tiettyjä varotoimenpiteitä, joita noudattamalla he voivat asianmukaisesti estää korovavirustaudin leviämisen. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi laitesukelluksessa käytettävien laitteiden desinfiointi. Lisätietoa aiheesta löydät seuraavasta linkistä: Koronavirustauti ja ennaltaehkäisyä koskevat suositukset sukeltajille 


Osa 1: Sukelluslaitteiden hoito. Varusteiden kuivaus ja säilytys

Osa 2: Laitesukellusvarusteiden vaikutus hyvinvointiisi – Sukellusvarusteiden huuhtelu ja puhdistus


Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hyvin valmistautunut sukeltaja

Hiilidioksidi – pelätty vihollinen (osa 2)

Tämä on toinen artikkeli kolmiosaisesta sarjasta, jossa käsitellään hiilidioksidia. Hiilidioksidi on yksi yleisimmistä sukellusonnettomuuksien aiheuttajista. Ensimmäisen artikkelin löydät täältä. Kolmas artikkeli julkaistaan Alert Diver -lehden...

Tekijä: Tim Blömeke
26 maaliskuu 2024
Hyvin valmistautunut sukeltaja

Hiilidioksidi – pelätty vihollinen (osa 1)

Tämä on hiilidioksidia käsittelevän kolmiosaisen sarjamme ensimmäinen osa. Hiilidioksidi on yksi yleisimmistä sukellusonnettomuuksien aiheuttajista. Artikkelisarjan toisen ja kolmannen osan julkaisemme Alert Diver -verkkolehden tulevissa numeroissa....

Tekijä: Tim Blömeke
01 helmikuu 2024
Hyvin valmistautunut sukeltaja

Sukeltajan korvatipat

Toimittajan huomautus Tämä on Equaleasy-sarjan viimeinen artikkeli. Tämä artikkelisarja perustuu DAN Europen ja vapaasukeltaja Andrea Zuccarin yhteistyössä kehittämään paineentasauskurssiin. Kyseessä on myös ensimmäinen artikkeli, joka...

Tekijä: Claudio Di Manao
10 marraskuu 2023

Sukella uusimpiin
tarinoihin ennen muita.

Tilaa Alert Diver
-uutiskirje.